Tulosta koko kirja

Tekijänoikeus opetuksessa ja oppimateriaalin valmistamisessa

Opettaja kohtaa työssään usein tilanteita, joissa tekijänoikeudelliset seikat askarruttavat. Näille sivuille on koottu ohjeita ja selvennyksiä liittyen tyypillisimpiin opettajien kohtaamiin tilanteisiin. Tässä oppaassa tekijänoikeuden kysymyksiä on tarkasteltu maksuttoman opetuksen näkökulmasta. Opetuksella tarkoitetaan tässä opetusta, joka tapahtuu organisoidussa muodossa esim. opetussuunnitelman mukaisesti, jolla on määrätty kesto tai jatkuvuus ja jonka tarkoituksena on välittää oppilaille tietoja tai valmiuksia (Tekijänoikeuden neuvoston, 1998).

Sivusto: Moodle2
Kurssi: Moodle2
Kirja: Tekijänoikeus opetuksessa ja oppimateriaalin valmistamisessa
Tulostanut:
Tulostettu: tiistai, 26. syyskuuta 2017, 21:07

1. Tietoa tästä oppaasta

Opettaja kohtaa työssään usein tilanteita, joissa tekijänoikeudelliset seikat askarruttavat. Näille sivuille on koottu ohjeita ja selvennyksiä liittyen tyypillisimpiin opettajien kohtaamiin tilanteisiin. Tässä oppaassa tekijänoikeuden kysymyksiä on tarkasteltu maksuttoman opetuksen näkökulmasta. Opas jakautuu viiteen osaan seuraavasti: 


  • Saako teosta käyttää opetuksessa? Luvussa tuodaan esiin, milloin teoksen käyttöön tarvitaan tekijältä erikseen hankittu lupa sekä kenellä on vastuu luvan hankkimisesta. Lisäksi luvussa kerrotaan tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttämisestä opetuksessa. Mitä pitää esim. huomioida oppimateriaalin valmistamisessa, materiaalin jakelussa, lähiopetustilanteissa ja verkko-opetuksessa.   
  • CC-lisensoidun teoksen käyttö opetuksessa
  • Kopiointiluvan mukainen kopiointi. Luvussa käydään läpi, millaista on Kopioston kopiointiluvan mukainen kopiointi sekä miten kopioita voidaan käyttää opetuksessa. 
  • Opettajan tuottaman aineiston käyttöoikeus. Luvussa tuodaan esiin, millä tavoin opettaja voi antaa muille opettajille luvan käyttää laatimaansa oppimateriaalia sekä mitä tällöin tulee huomioida.  
  • Tekijänoikeus pähkinänkuoressa. Luvussa kerrotaan lyhyesti mm. kenellä on tekijänoikeus, mitä tekijänoikeudella suojataan, mitä oikeuksia tekijällä on, mitä ovat tekijän oikeuksien rajoitukset, mitä ovat lähioikeudet, kuinka kauan tekijänoikeudet ovat voimassa tai millainen on muista maista peräisin olevien teoksien suoja. 
  • Lähteet 
Lisätietoa suomeksi: 

More information in English: 


Creative Commons -lisenssi
Tekijänoikeus opetuksessa ja oppimateriaalin valmistamisessa, jonka tekijä on Anne Tervakari, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-EiKaupallinen-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.

2. Saako teosta käyttää opetuksessa?

Jos teos ylittää teoskynnyksen (on riittävän omaperäinen ja itsenäinen) se saa tekijänoikeudellisen suojan. Tällöin tekijällä on lähtökohtaisesti yksinoikeus määrätä teoksensa käytöstä. Kun opiskelijoille halutaan jakaa, esittää tai näyttää tekijänoikeudella suojattua materiaalia tai suojattua materiaalia halutaan sisällyttää omaan oppimateriaaliin, luentokalvoihin tms. sellaisenaan tai muunneltuna, tulee aina selvittää saako suojattua aineistoa käyttää opetuksessa, millä tavoin ja millä ehdoin vai täytyykö teoksen opetuskäyttöön hankkia erikseen lupa teoksen alkuperäiseltä tekijältä. 


Tekijänoikeudella suojattua materiaalia saa käyttää maksuttomassa opetuksessa* aina silloin, kun 

  • käyttöön on saatu lupa teoksen alkuperäiseltä tekijältä tai oikeuksien haltijalta 
  • tekijä on myöntänyt luvan opetuskäyttöön esim. teoksen käyttöehdoissa tai lisenssillä 
  • teos on lisensoitu millä tahansa Creative Commons (CC) -lisenssillä tai 
  • teoksen suoja-aika on päättynyt. 


Huomaa, että 

  • maksullisessa koulutuksessa ei saa käyttää aineistoa, jonka CC-lisenssiin on liitetty kaupallisen käytön kieltävä CC-NC (non commercial) -ehto
  • aineistoja saa käyttää ainoastaan käyttösopimuksessa, -ehdoissa tai -lisenssissä mainituin ehdoin ja rajoituksin.
  • aineistojen käyttö on useimmiten mahdollista myös esim. Kopioston kopiointiluvalla, siteeraamalla tai linkittämällä

*Opetuksella tarkoitetaan tässä opetusta, joka tapahtuu organisoidussa muodossa esim. opetussuunnitelman mukaisesti, jolla on määrätty kesto tai jatkuvuus ja jonka tarkoituksena on välittää oppilaille tietoja tai valmiuksia (Tekijänoikeuden neuvoston, 1998).

2.1. Tarvitsenko erikseen tekijältä hankitun luvan?

Seuraavassa on esitetty muutamia kysymyksiä, joiden avulla voi pyrkiä selvittämään onko teoksen opetuskäyttö mahdollista ilman tekijältä erikseen hankittavaa lupaa. Huomaa, että kysymykset on laadittu yleisellä tasolla eivätkä välttämättä päde kaikkiin yksittäisiin tapauksiin. 

  1. Onko tekijä tai oikeuksien haltija liittänyt teokseen lisenssin (esim. CC - Creative Commons -lisenssi) tai käyttöehdot, joissa määritellään miten ja millä ehdoin teosta saa käyttää? 
    • Kyllä.Teoksen käyttö tarkoittamallani tavalla on sallittu lisenssissä tai käyttöehdoissa mainituin ehdoin. 
    • Kyllä, mutta teoksen käyttö tarkoittamallani tavalla ei ole sallittua lisenssissä tai käyttöehdoissa asetettujen ehtojen puitteissa. Tässä tapauksessa teoksen käytöstä tulee sopia tekijän tai oikeuksien haltijan kanssa erikseen. 
    • Ei. Teoksessa ei ole lisenssiä, käyttöehtoja tms. Siirry kohtaan 2. 
  2. Voidaanko teokseen soveltaa Suomen tekijänoikeuslakia? Toisin sanoen, onko teos Suomen kansalaisen tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön luomus tai teos tai onko teos julkaistu ensimmäisenä Suomessa? 
    • Kyllä. Siirry kohtaan 3. 
    • Ei. Muista maista peräisin olevien teosten suoja voi olla vahvempi kuin Suomen lain alaisten teosten. (Kontkanen s.a.). Hieman tapauksesta riippuen vaihtoehtoina ovat: 
      •  Selvittää erikseen millä tavoin ja millä ehdoin teoksen käyttö on sallittua. Esim. siteeraus on useimmiten sallittua, kunhan se täyttää sitaatin ehdot (vrt. WIPO, Article 10). 
      • Selvittää onko teoksen käyttö mahdollista sopimuslisenssin puitteissa. Esim. Kopioston kopiointilupa kattaa myös ulkomaista perää olevien teosten käytön. Tämä tulee kuitenkin tarkistaa aina tapauskohtaisesti. Siirry kohtaan 4. 
      • Hankkia lupa teoksen käyttöön teoksen alkuperäiseltä tekijältä tai oikeuksien haltijalta. 
  3. Onko teoksen suoja-aika voimassa? Suomen tekijänoikeuslain mukaan suoja-aika on pääsääntöisesti 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos tekijä on tuntematon, on suoja-aika 70 vuotta teoksen julkistamisesta. Tavallisella valokuvalla suoja-aika on 50 vuotta, luetteloilla ja tietokannoilla 15 vuotta sekä lähioikeuksilla yleensä 50 vuotta. 
    • Kyllä: Siirry kohtaan 4. 
    • Ei: Suoja-ajan päättymisen jälkeen teosta saa käyttää vapaasti. Ainoa rajoitus on äärimmäisen harvoin käytetty ns. klassikkosuoja, jonka perusteella viranomainen voi kieltää klassikkoteoksen ns. sivistyksellisten etujen vastaisen käytön suoja-ajan jälkeenkin. 
  4. Onko teoksen käyttäminen sallittua tarkoittamallasi tavalla sopimuslisenssin mukaisen Kopioston kopiointiluvan puitteissa (valokopiointi ja digitaalinen kopiointi)? Kopintilupa antaa luvan tekijänoikeuden suojaamien teosten Suomessa tapahtuvaan osittaiseen valokopiointiin ja digitaaliseen kopiointiin ja käyttöön tiettyjen ehtojen puitteissa. Katso tarkemmin luku 4 Kopiointiluvan mukainen kopiointi
    • Kyllä. 
    • Ei. Siirry kohtaan 5. 
  5. Onko teoksen käyttö sallittua tarkoittamallasi tavalla jonkin muun tekijänoikeuslain rajoitussäädösten puitteissa? Opetuksen näkökulmasta keskeisimpiä rajoitussäädöksiä sopimuslisenssien ohella ovat opetuksessa käytettävät kokoomateokset (18§), julkinen esittäminen (21§), sitaatti (22§).  Esimerkiksi siteeraus on useimmiten sallittua, kunhan se täyttää sitaatin ehdot . Rajoitussäädökset määrittelevät yksityiskohtaisesti millä tavoin teoksen käyttö on sallittua, joten niihin on hyvä perehtyä huolellisesti.Lisätietoa esimerkiksi Kontkanen (s.a.). Rajoituksia tekijän oikeuksiin http://blogs.helsinki.fi/tekijanoikeudet-opetuksessa/?page_id=7927 
    •  Kyllä. 
    • Ei. Siirry kohtaan 6. 
  6.  Todennäköisesti et voi käyttää teosta ilman alkuperäisen tekijän tai oikeudenhaltijan lupaa. 

Huomaa, että tekijän nimi tulee aina mainita teoksen yhteydessä hyvän tavan mukaisesti. Ainoastaan siinä tapauksessa, jos tekijä haluaa pysyä tuntemattomana, on hänen tahtoaan kunnioitettava (Haarmann 2001, 53). Lisäksi sähköisten hallinnointitietojen (tiedot, joiden perusteella tunnistetaan teos, tekijä tai tiedot käyttöehdoista) poistaminen tai muuttaminen on kielletty (TekijäL 50d§).


Kenellä on vastuu luvan hankkimisesta?
Vastuu luvan hankkimisesta on sillä, joka käyttää tekijänoikeudellisesti suojattua materiaalia tai liittää sitä osaksi omaa teostaan. (Kontkanen 2006.) 

Lupa teoksen käyttöön voidaan hankkia ottamalla yhteys alkuperäiseen tekijään tai tekijää edustavaan tekijänoikeusjärjestöön, joita ovat esim. Gramex, Kopiosto, Kuvasto, Sanasto, Teosto tai Tuotos. Yhteisteoksen ollessa kysymyksessä lupa teoksen käyttöön tarvitaan kaikilta yhteisteoksen tekijöiltä. Ennen luvan hankkimista on hyvä miettiä muun muassa, mihin tarkoitukseen lupaa tarvitaan, kuinka pitkäksi aikaa - määrätyksi ajaksi vai ikuisesti, tarvitaanko muokkausoikeuksia (aina hankittava erikseen) tai tarvitaanko edelleen luovutusoikeuksia (aina hankittava erikseen). Huomaa, että teoksen tekijällä on myös oikeus saada korvaus teoksen käytöstä. 

Luvan hankkimisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sopimusmalleja. Katso luku 5.2 Mallisopimuspohjat

Lisätietoa: Kontkanen. (s.a.). Oikeuksien hallinta ja yhteistyöprojektit http://blogs.helsinki.fi/tekijanoikeudet-opetuksessa/?page_id=7952


2.2. Oppimateriaalin valmistaminen

Oppimateriaaliin voidaan sisällyttää toisen henkilön luomaa tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa tekijän antaman luvan, käyttöehtojen tai lisenssin perusteella. Aineiston liittäminen oppimateriaaliin on useimmiten mahdollista myös esim. Kopioston kopiointiluvalla, siteeraamalla tai linkittämällä. 
Digitaaliset kopiot osana oppimateriaalia 

Kopiointiluvan mukaan opettaja saa käyttää kuva- ja tekstimateriaalista valmistettuja digitaalisia kopioita osana opettajan itsensä valmistamaa oppi- ja luentomateriaalia. Ehtona on, että digitaalisten kopioiden tulee täydentää omaa oppi- tai luentomateriaalia. Toisin sanoen oppi- tai luentomateriaali ei voi koostua pelkästään digitaalisesti kopioidusta materiaalista. Digitaalisia kopioita ei myöskään saa käyttää painettujen oppimateriaalien tai kustannettujen digitaalisten oppimateriaalien tai opetuksen aineistopankkien valmistamiseen. (Kopiosto, 2014.) 

Huomaa, että Kopiointiluvan perusteella valmistettuja digitaalisia kopioita ei saa muunnella tai muokata millään tavoin. Digitaaliset kopiot saavat olla tallennettuna oppilaitoksen tietokoneilla ja suljetussa tietoverkossa opiskelijaryhmän (sen, jolle kopiot on tarkoitettu) saatavilla ainoastaan kurssin tai opintokokonaisuuden keston sekä loppukuulustelun ajan. Opettaja saa säilyttää valmistamiaan digitaalisia kopioita mahdollista myöhempää Kopiointiluvan mukaista käyttöä varten siten, että ne ovat vain opettajan itsensä saatavilla eikä niitä saa luovuttaa toiselle opettajalle. 

Kopiointiluvalla valmistettujen digitaalisten kopioiden sisällyttämistä omaan oppimateriaaliin kannattaa harkita ennalta, sillä kopiot saavat olla vain rajoitetusti opiskelijoiden saatavilla. Mikäli digitaalisia kopioita halutaan käyttää, kannattaa ne pitää erillään itse oppimateriaalista eikä sisällyttää niitä osaksi oppimateriaalia.  Katso tarkemmin luku 4 Kopiointiluvan mukainen kopiointi

Siteeraaminen 

Tekijän lupaa ei tarvita silloin, kun alkuperäisestä aineistosta otetaan lainaus omaan teokseen (siteeraus). Lainatun kohdan tulee kuitenkin liittyä omaan tekstiin - toimia perusteluna, lisätietona, todisteena tai muutoin apuna henkisessä luomistyössä. Sitaatilla tulee olla siis ns. vetoamisfunktio. Lainauksen tulee olla myös hyvän tavan mukainen ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen. (Esim. Haarmann 2001, 64 - 65.) Pelkistä sitaateista koostuva työ ei ole luvallinen. Ei myöskään ole luvallista ottaa jostakin teoksesta lainauksia omaan työhön pelkästään siksi, että se olisi esim. mielenkiintoisempi. (Tekijänoikeusneuvosto 2002). Sitaatin yhteydessä tulee aina mainita tekijän nimi ja lähde. 

Hyvän tavan mukainen sitaatti 

  • on suora lainaus alkuperäisestä teoksesta 
  • ei ole liian pitkä, esimerkiksi puolet teoksesta on yleensä liian pitkä sitaatti 
  • ei ole niin lyhyt, että asiasta syntyy väärä käsitys. (Haarmann 2001, 64 - 65.) 
Periaatteessa valokuvia ja elokuvia yms. voi myös siteerata. Sitaatilla tulee myös tällöin olla vetoamisfunktio. Valokuvaa tai videota ei esim. saa hyödyntää pelkästään multimediateoksen komponenttina. Elokuvan tai vastaavanlaisen teoksen osalta on yleensä sallituksi sitaatiksi katsottu muutaman sekunnin mittainen välähdys elokuvasta. Kokonaisen valokuvan siteeraamisen osalta tulee aina tapauskohtaisesti arvioida onko siteeraus sallittua. Yleensä kokonaisen valokuvan käyttö edellyttää tekijältä saatua lupaa. (Tekijänoikeusneuvosto 2002). 

  • Sitaatilla tulee olla ns. vetoamisfunktio. Sitaatin tulee siis toimia oman tekstin perusteluna, todisteena tms.
  • Sitaatin tulee olla ns. hyvän tavan mukainen.
  • Suhtaudu varauksella muun kuin tekstin (kuvan, elokuvan tai musiikin) siteeraamiseen.
Linkittäminen 

Tavanomaisten, suorien hyperlinkkien käytön katsotaan olevan sallittua ilman tekijän lupaa. Hyperlinkit ovat käyttäjän reagointia vaativia linkkejä, jotka johdattavat käyttäjän verkkosivulta toiselle. Teoksen kappale syntyy siis käyttäjän toimesta. Tällaisten linkkien tarkoituksena on kertoa käyttäjälle aineiston (teoksen) sijainti. (IPR University Center, 2014.) 

Muunlaiset linkit kuten syvälinkit sekä itsestään aktivoituvat kehyslinkit, inline- ja order-linkit ovat tekijänoikeudellisesti ongelmallisia ja niiden käytön katsotaan edellyttävän tekijän lupaa. (Kontkanen, s.a.). 

Upottaminen on eräs linkityksen muoto, jonka avulla aineistoa tuodaan osaksi muuta aineistoa esim. luento- tai oppimateriaalia. Upottaminen edellyttää pääsääntöisesti tekijän lupaa. Kuitenkin YouTube video, jonka upottamisen tekijä on sallinut, voidaan upottaa osaksi omaa materiaalia. (Toikkanen, 2011.) 

Tavanomaisten hyperlinkkien käyttö on yleensä sallittua ilman tekijän lupaa.
Teoksen muuntelu 

Pelkkä käyttölupa ei oikeuta teoksen muunteluun. Lupa teoksen muunteluun pitää hankkia aina erikseen ja nimenomaisesti. (Haarmann 2001, 84; TekijäL 28§.) Myös sellaisissa tapauksissa, jolloin tekijältä on saatu ”kaikki oikeudet”, on lupa teoksen muunteluun pyydettävä erikseen. Teoksen muuntelua on esimerkiksi teoksen kääntäminen toiselle kielelle, teoksen muuttaminen teoslajista toiseen tai valokuvan värien muuttaminen, leikkaaminen ja rajaaminen. (Haarmann 2001, 41 - 42; Rehbinder 2006, 13.)

Muunteluun tarvitaan aina erikseen hankittu tekijän nimenomainen lupa.

2.3. Kopioidun aineiston jakaminen opiskelijoille

Valokopioidun tai tulostetun aineiston jakaminen opiskelijoille 

Kopiointiluvalla valmistettuja valokopioita saa käyttää opetus- ja oppimateriaalina tai täydentämään olemassa olevaa materiaalia, mikäli sopivaa materiaalia ei ole. (Kopiosto, 2014.) Julkaistusta teoksesta saa kopioida jaettavaksi samoille opiskelijoille lukukauden aikana enintään 20 sivua tai puolet teoksesta. Sopimus oikeuttaa myös digitaalisessa muodossa olevasta lähteestä tehdyn tulosteen valokopioinnin ja jakamisen opiskelijoille paperimuodossa. Samasta verkkosivustosta saa tulostaa enintään 20 sivua (A4). Valokopioihin tulee aina merkitä asian mukaiset tiedot tekijästä - nimi, lähdetiedot yms. 

Huomaa, että tämä koskee ainoastaan maksutonta opetusta ja valokopiointia, joka tapahtuu opettajan toimesta, aloitteesta tai johdolla. Maksulliseksi kopioinniksi katsotaan Kontkasen (s.a.) mukaan maksulliset opetus- ja luentomonisteet sekä kopiokorteilla otetut valokopiot, jos kopiointi tapahtuu luennoitsijan toimesta. 

Aineiston digitaalisten kopioiden jakaminen opiskelijoille 

Kopioston kopiointiluvalla opettaja saa yhden lukukauden aikana valmistaa digitaalisia kopioita jaettavaksi samoille opiskelijoille seuraavasti: 

  • Samasta painetusta julkaisusta saa digitaalisesti kopioida enintään 20 sivua (ei kuitenkaan enempää kuin 20 % julkaisuista). 
  • Tieteellisessa aikakauslehdessä julkaistun artikkelin saa kopioida digitaalisesti kokonaan.
  • Kokoomateoksessa (kirjassa) julkaistusta artikkelista saa kopioida digitaalisesti enintään puolet. 
  • Avoimilta verkkosivustoilta saa kopioida kuva- ja tekstiaineistoa enintään 20 sivua (A4), jollei tekijä ole kieltänyt teostensa kopiointia tai sivuston käyttöä opetuksessa ei ole kielletty sen käyttöehdoissa tms. Yksittäisen kuvan kopioiminen katsotaan yhden sivun kopioimiseksi. Huom! Yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä, kuten blogeissa, keskustelupalstoilla tms,. jaettuja teoksia ei saa kopioida. 
Kopiointiluvan mukaan opettaja saa tallentaa digitaalisen kopion (esim. artikkelista) vain sen opetusryhmän saataville, jota varten kopio on valmistettu. Kopion saa välittää ko. opetusryhmälle suljetussa tietoverkossa (esim. Moodlessa) tai sähköpostitse. Digitaaliset kopiot saavat olla tallennettuna oppilaitoksen tietokoneilla ja suljetussa tietoverkossa kurssin tai opintokokonaisuuden keston sekä loppukuulustelun ajan. Digitaaliset kopiot tulee poistaa oppilaitoksen tietokoneilta ja suljetusta verkosta viimeistään sen lukuvuoden päättyessä, jolloin kurssi tai opintokokonaisuus on järjestetty. Opettaja saa säilyttää valmistamiaan digitaalisia kopioita mahdollista myöhempää käyttöä varten sitten, että ne ovat vain opettajan itsensä saatavilla. Opettaja ei saa luovuttaa kopioimaansa aineistoa toiselle opettajalle. (Kopiosto 2014.)

  • Kopiointiluvalla saa valmistaa kopioita vain maksuttoman opetuksen tarpeisiin.
  • Kopiointilupa asettaa ehtoja sille, mitä saa kopioida ja kuinka paljon, ja sille, mitä ei saa kopioida.
  • Kopiointiluvalla valmistettuja valokopioita tai digitaalisia kopioita saa jakaa vain rajatuille opiskelijaryhmille, esim. tietyn opintojakson tietylle toteutuskerralle osallistuville opiskelijoille.
  • Digitaalisia kopioita saa jakaa em. rajatulle opiskelijaryhmälle sähköpostitse tai esim. Moodlessa, mistä ne tulee kuitenkin poistaa toteutuskerran päätyttyä. 
  • Opettaja saa arkistoida digitaaliset kopiot myöhempää käyttöä varten siten, että ne ovat vain opettajan itsensä saatavilla. Kopioita ei saa luovuttaa toiselle opettajalle.

2.4. Teosten esittäminen opetustilanteessa esim. luennolla

Kopiointiluvalla valmistettuja digitaalisia kopioita kuva- ja tekstimateriaalista saa esittää ja näyttää opetustilanteessa, kuten luennolla läsnä oleville opiskelijoille esim. dataprojektorin tai muun teknisen apuvälineen avulla. 

Julkaistua teosta, jonka teoskappaleita on tekijän suostumuksella levitetty yleisön keskuuteen, saa esittää tai näyttää luentotilaisuudessa läsnä oleville opiskelijoille maksuttoman opetuksen yhteydessä lukuun ottamatta elokuva- ja näytelmäteoksia. (Haarmann 2001, 58; Kemppinen 2006, 143; TekijäL 21§). 

On katsottu, että avoimessa verkossa olevia sisältöjä saa näyttää sellaisenaan suoraan verkosta luentotilaisuudessa läsnä oleville opiskelijoille ilman erillistä lupaa, sillä tekijänoikeuslain mukaan julkaistuja teoksia saa esittää maksuttoman opetuksen yhteydessä näytelmä- ja elokuvateoksia lukuunottamatta. On kuitenkin kiistanalaista ovatko avoimella verkkosivulla olevat sisällöt julkaistuja vai eivät. (Vrt. Kemppinen 2006, 143; TekijäL 21§; Toikkanen, 2011). 

Radio- ja TV-ohjelmia saa esittää maksuttoman opetuksen yhteydessä tietyin rajoituksin. YLE:n kanavien ja MTV3:n kotimaisia ja yhteispohjoismaisia opetusohjelmia sekä Yleisradion opetusohjelmia saa esittää suoraan tai tallenteelta. YLE:n kanavien sekä MTV3 muita ohjelmia (paitsi ei elokuvia, draamasarjoja tai mainoksia) saa esittää suoraan tai tallenteelta, joka ei ole kahta vuotta vanhempi.

Yle Areenan tai Elävän arkiston ohjelmia, lukuun ottamatta elokuvia ja mainoksia, saa esittää suoraan, mutta niiden tallentaminen on kielletty. Katso myös TV- ja radio-ohjelmien käyttö opetuksessa.

Maksullisen aineiston kuten kertamaksun tai tilausmaksun suorittamista edellyttävän aineiston näyttäminen ei yleensä ole sallittua. Asia kannattaa aina tarkastaa ko. aineiston lisenssiehdoista. (Kemppinen 2006, 143). 

Elokuvia ja näytelmäteoksia ei lähtökohtaisesti saa esittää opetustilaisuudessa ilman tekijän lupaa. 

  • YouTube -videot, kuten myös Vimeo -videot yms., katsotaan elokuviksi, joten niitä ei saa näyttää opetustilanteessa ilman tekijältä saatua lupaa. Opiskelijoille voidaan kuitenkin jakaa linkki, joka vie YouTube -videoon, jolloin opiskelija itse avaa videon katsottavakseen. Huomaa kuitenkin, että videon tekijä on saattanut antaa normaalia laajemman käyttöluvan videoonsa lisenssillä. Esim. CC-lisenssillä tai PD-lisenssillä merkittyjä teoksia saa käyttää opetuksessa. (IPR University Center, s.a.) 

Pääsääntöisesti luennolla saa esittää ja näyttää läsnä oleville opiskelijoille
  • teoksia, joiden suoja-aika on kulunut umpeen
  • CC-lisenssillä tai PD-lisenssillä merkittyjä teoksia
  • Kopiointiluvalla valmistettuja kopioita teksti- ja kuvamateriaalista
  • julkaistuja teoksia lukuunottamatta elokuvia ja näyttämöteoksia
  • avoimessa verkossa olevia sisältöjä
  • YLE:n kanavien, Yle Areenan, Elävän arkiston sekä MTV3:n opetusohjelmia sekä tietyin ehdoin muitakin TV- ja radio-ohjelmia. Ei kuitenkaan elokuvia, draamasarjoja tai mainoksia.
Huomaa kuitenkin, että yksittäisen teoksen käytön ehdot saattavat poiketa tästä.

2.5. Opetustilanteen välittäminen etäopiskelijoille esim. webinaarit

Kun luento, esitelmä tai vastaava tilaisuus välitetään samanaikaisesti muussa tilassa läsnä oleville opiskelijoille tietoverkon välityksellä esim. webinaarina, on kysymyksessä teoksen välittäminen yleisölle. Välittämiseen tarvitaan ensinnäkin luennoitsijan lupa. Toiseksi, jos luennoitsija näyttää tai esittää luennolla toisten henkilöiden teoksia dataprojektorin, dokumenttikameran tms. avulla siten, että ne ovat muussa tilassa läsnäolevien opiskelijoiden nähtävissä tai kuultavissa, tulee varmistua siitä, että teoksien välittäminen on sallittua tekijän luvalla tai muilla perusteilla. 

  • Kopiointiluvan mukaan valmistettuja digitaalisia kopioita teksti- ja kuvamateriaalista saa esittää ja näyttää opetustilanteessa, joka samanaikaisesti välitetään suljetun tietoverkon välityksellä videokuvana tai vastaavana (esim. webinaarina) muussa tilassa läsnäoleville opintojakson tai kurssin opiskelijoille. (Kopiosto, 2014.) Tällöin webinaari ei voi olla avoinna muille kuin ko. opintojakson opiskelijoille. 
  • Avoimessa verkossa olevia sisältöjä ei voi esittää tai näyttää opetustilanteessa, joka samanaikaisesti välitetään tietoverkon välityksellä muussa tilassa läsnäoleville opiskelijoille. Kysymyksessä on teoksen välittäminen yleisön saataviin, mikä kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Salasanasuojauksella ei tässä yhteydessä ole merkitystä. Avoimien verkkosisältöjen esittäminen on kuitenkin mahdollista Kopioston kopiointiluvan puitteissa, mikä tosin asettaa rajoituksia sisältöjen käytölle.
  • Radio- ja TV-ohjelmista saa esittää maksuttoman opetuksen yhteydessä luennolla, joka välitetään samanaikaisesti etäopiskelijoille oppilaitoksen sisäisessä verkossa tai tallennusluvan piiriin kuuluvia oppilaitoksia yhdistävässä suljetussa verkossa, seuraavia ohjelmia: YLE:n ja MTV3:n kotimaisia ja yhteispohjoismaisia opetusohjelmia sekä rajoitetusti myös muita YLE:n kanavien ja MTV:n ohjelmia (ei elokuvia, draamasarjoja tai mainoksia) suoraan tai tallenteelta. Lisäksi Yle Areenan ja Elävän Arkiston ohjelmia suoraan verkosta (näitä ei saa tallentaa). (Kopiosto, s.a.) Katso myös TV- ja radio-ohjelmien käyttö opetuksessa
  • Maksullisen aineiston kuten kertamaksun tai tilausmaksun suorittamista edellyttävän aineiston näyttäminen ei yleensä ole sallittua. 
  • Elokuvia ja näytelmäteoksia kuten YouTube- tai Vimeo -videoita ei lähtökohtaisesti saa käyttää opetuksen yhteydessä ilman tekijän lupaa. Opiskelijoille voidaan jakaa linkki, joka vie YouTube -videoon, jolloin opiskelija itse avaa videon katsottavakseen. Huomaa kuitenkin, että videon tekijä on saattanut antaa normaalia laajemman käyttöluvan videoonsa lisenssillä. Esim. CC-lisenssillä tai PD-lisenssillä merkittyjä teoksia saa käyttää opetuksessa. (IPR University Center, s.a.) 

Pääsääntöisesti luennolla, joka välitetään esim. webinaarina muussa tilassa läsnä oleville opiskelijoille, saa esittää ja näyttää
Huomaa kuitenkin, että yksittäisen teoksen käytön ehdot saattavat poiketa tästä.

2.6. Opetustilanteesta tehty tallenne (luentovideo) ja opetusvideo

Luennon tallentamiseen tulee ensinnäkin olla luennoitsijan lupa. Toiseksi on huomioitava, että kun luennosta tehdään tallenne, tehdään samalla tallenne luennolla (tai opetusvideolla) esitetyistä ja näytetyistä teoksista. Kysymyksessä on kappaleen valmistaminen teoksesta, johon tarvitaan useimmiten teoksen tekijän lupa (erillisellä sopimuksella, lisenssillä tai käyttöehdoissa mainittuna).  

  • Kopioston kopiointilupa. Jos luennolla näytetään Kopioston luvalla valmistettuja digitaalisia kopioita kuva- ja tekstimateriaalista, saa opetustilanteesta tehdä tallenteen, jonka saa välittää suljetussa tietoverkossa sille opetusryhmälle, jolle opetustilaisuus on tarkoitettu. Tallenteen saa myös laittaa opetusryhmän saataville suljettuun sisäverkkoon (esim. Moodleen). Muu tallenteen välittäminen on kielletty. 
  • Avoimen verkon sisältöjen tai elokuvateosten, kuten esim. YouTube-videoiden, käyttö ei myöskään ole yleensä mahdollista siten, että sisällöt näkyisivät suoraan videossa. Opiskelijoille voidaan kuitenkin jakaa linkki, joka vie haluttuun aineistoon, jolloin opiskelija itse avaa sisällön katsottavakseen.
  • Maksullisen aineiston kuten kertamaksun tai tilausmaksun suorittamista edellyttävän aineiston käyttö ei yleensä ole mahdollista. 
  • Radio- ja TV-ohjelmat. YLE:n ja MTV3:n kotimaisia ja yhteispohjoismaisia opetusohjelmia sekä tietyin rajoituksin myös muita YLE:n kanavien ja MTV3:n ohjelmia saa esittää ja näyttää maksuttomassa opetustilanteessa, esim. luennolla, joka tallennetaan. Huomaa, että muita kuin opetusohjelmia sisältävien tallenteiden käyttöaika on enintään kaksi (2) vuotta tallennusajankohdasta lukien. Yle Areenan tai Elävän arkiston ohjelmia ei voi käyttää, sillä niitä ei saa tallentaa lainkaan. Tallenteita saa välittää opiskelijoille oppilaitoksen sisäisessä verkossa tai tallennusluvan piiriin kuuluvia oppilaitoksia yhdistävässä suljetussa verkossa. (Kopiosto, s.a.) Katso tarkemmin myös TV- ja radio-ohjelmien käyttö opetuksessa.

Huomaa, että opetusvideot valmistetaan useimmiten pitkäaikaista käyttöä varten. Näin ollen Kopioston luvalla valmistettuja digitaalisia kopioita ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää osaksi opetusvideota, vaikka se periaatteessa onkin sallittua. Tallenne, jolla näkyy kopiointiluvalla valmistettuja kopioita, saa olla tallennettuna oppilaitoksen tietokoneilla ja suljetussa tietoverkossa kurssin tai opintokokonaisuuden keston sekä  loppukuulustelun ajan. Tallenne tulee poistaa opiskelijaryhmän saatavilta viimeistään sen lukuvuoden päättyessä, jolloin kurssi tai opintokokonaisuus on järjestetty. Opettaja saa säilyttää tallennetta mahdollista myöhempää käyttöä varten siten, että ne ovat vain opettajan itsensä saatavilla. Opettaja ei saa luovuttaa Kopiointiluvalla valmistettuja digitaalisia kopioita toiselle opettajalle. (Kopiosto 2014.) 

Pääsääntöisesti luentotallenteella tai opetusvideolla saa esittää, näyttää ja käyttää
  • teoksia, joiden suoja-aika on kulunut umpeen
  • CC-lisenssillä tai PD-lisenssillä merkittyjä teoksia
  • Kopiointiluvalla valmistettuja kopioita teksti- ja kuvamateriaalista (asettaa rajoituksia videoiden hyödyntämiselle)
  • YLE:n kanavien ja MTV3:n opetusohjelmia sekä tietyin ehdoin muitakin TV- ja radio-ohjelmia. Ei kuitenkaan elokuvia, draamasarjoja tai mainoksia eikä Yle Areenan tai Elävän arkiston ohjelmia.
Huomaa kuitenkin, että yksittäisen teoksen käytön ehdot saattavat poiketa tästä.

2.7. Tv- ja radio-ohjelmien käyttö opetuksessa

YLE Areenassa ja Elävässä arkistossa olevia kotimaisia ohjelmia saa esittää maksuttoman opetuksen yhteydessä. Lupa ei koske elokuvateatteri- tai videolevityksessä olevia elokuvia eikä mainoksia. YLE Areenassa tai Elävässä arkistossa olevia ohjelmia ei kuitenkaan saa tallentaa. (Kopiosto, s.a.) 


Oppilaitoksen henkilökuntaan kuuluva voi tallentaa ohjelman suoraan radio- tai tv-lähetyksestä käytettäväksi opetuksessa seuraavasti: 

  • Pysyvään käyttöön voi tallentaa YLE: n TV1, TV2, Teema ja FST5 sekä MTV3:n kotimaisia tai yhteispohjoismaisia opetusohjelmia sekä Yleisradion opetusohjelmia. 
  • Kahdeksi vuodeksi saa tallentaa em. kanavilta (YLE: n TV1, TV2, Teema ja FST5 sekä MTV3) myös muita ohjelmia paitsi ei kotimaisia tai ulkomaisia elokuvateatteri- tai videolevityksessä olevia elokuvia, ulkomaisia draamasarjoja eikä mainoksia. (Kopiosto, s.a.) 
Radio- ja tv-lähetysten tallenteiden opetuskäyttöön liittyy rajoituksia

  • Lupa ei kata ostettuja, vuokrattuja tai lainattuja tallenteita. 
  • Lupa koskee vain maksutonta opetusta. 
  • Luento-opetuksen lisäksi aiemmin mainittuja TV- ja radio-ohjelmia saa tallentaa oppilaitoksen palvelimille ja niitä saa välittää oppilaitoksen sisäisessä verkossa tai tallennusluvan piiriin kuuluvia oppilaitoksia yhdistävässä suljetussa verkossa. (Kopiosto, s.a.) 
  • Jokaiseen tallenteeseen on merkittävä ohjelman nimi, kesto, lähetysajankohta ja sallittu käyttöaika (esim. aiemmin mainittujen ohjeiden mukainen 2 vuotta). 
Lisätietoja radio- ja Tv-lähetysten opetuskäytöstä Kopioston sivulta

3. CC-lisensoidun teoksen käyttö opetuksessa

Tekijä on voinut luovuttaa käyttöoikeuden teokseensa kenelle tahansa Creative Commons (CC) -lisenssillä tai esimerkiksi Public Domain eli PD-lisenssillä. Huomaa, että tekijä on voinut asettaa lisenssissä erityyppisiä ehtoja teoksensa käytölle. CC -lisensseihin liitettäviä ehtoja ovat: 

  • Nolla: CC0 - Teosta saa käyttää täysin vapaasti. Tekijä on luopunut kaikista oikeuksistaan, ei edes tekijän nimeä tarvitse mainita. 
  • Nimeä (By Attribution): CC-BY - Teosta saa käyttää vapaasti, sitä saa kopioida, muunnella ja jakaa edelleen. Ainoastaan tekijän nimi tulee mainita alkuperäisenä tekijänä. 
  • Ei-kaupallinen (Non Commercial): CC-NC - Teosta saa käyttää vapaasti, kopioida, muunnella ja jakaa edelleen vain ei-kaupallisessa tarkoituksessa. Kaupallinen käyttö kielletty. 
  • Ei-muutoksia (No Derivatives): CC-ND - Teosta ei saa muunnella, mutta sitä saa käyttää, kopioida ja levittää vapaasti. Kaikenlainen muuntelu on kielletty. 
  • Jaa samoin (Share Alike): CC-SA - Teosta saa muunnella, mutta muokatut versiot tulee julkaista samalla lisenssillä kuin alkuperäinenkin teos. 

Kaikkia CC- tai PD-lisenssillä merkittyjä teoksia voi käyttää ei-kaupallisessa opetuksessa. 

Kaupallisessa koulutuksessa voidaan käyttää PD-lisenssillä merkittyä teosta sekä CC-lisenssillä merkittyä teosta, mikäli tekijä ei ole erikseen kieltänyt teoksen kaupallista käyttöä NC -ehdolla (non commercial). 

PD - lisenssillä tai CC -lisenssillä merkittyjä teoksia saa muunnella, mikäli tekijä ei ole erikseen kieltänyt teoksen muuntelua ND -ehdolla (no derivatives). Huomaa, että tekijä on voinut sallia teoksen muuntelun vain siinä tapauksessa, että syntyvä muunnelma jaetaan samoin SA -ehdoin (share alike) kuin alkuperäinenkin teos. 

 Lisätietoa:  Tietoa lisensseistä http://creativecommons.fi/lisenssit/

4. Kopiointiluvan mukainen kopiointi

Tampereen teknillisellä yliopistolla on voimassa oleva Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kopiointilupa (ns. Kopioston kopiointilupa), jolla saa valmistaa kopioita (valokopioita ja digitaalisia kopioita) sekä kotimaisista että ulkomaisista teoksista opetusta varten, kun kysymyksessä on maksuton koulutus. Toisin sanoen maksullinen kurssitoiminta ei kuuluu luvan piiriin. Kopioinnin tulee tapahtua opettajan toimesta, johdolla tai aloitteesta eikä kopioinnista tai kopioista saa periä maksua. (Kopiosto, 2014.) 

  • Valokopiointi: Teoskappaleiden valmistaminen valokopioimalla tai vastaavalla menetelmällä. Myös teoksen tulostaminen digitaalisesta lähteestä sekä tulosteen valokopiointi. 
  • Digitaalinen kopiointi: Teoskappaleiden valmistaminen tietokoneella luettavaan muotoon skannaamalla, dokumenttikameralla tai vastaavalla tavalla sekä digitaalisessa muodossa olevan teoksen kopiointi (digitaalisen kappaleen valmistaminen). (Kopiosto, 2014.) 

Kopiointilupa asettaa ehtoja kopioiden käytölle ja arkistoinnille sekä sille, mitä saa kopioida ja kuinka paljon, ja sille, mitä ei saa kopioida.


Lisätietoa: Kopiosto. Digitaalinen kopiointi yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa.

4.1. Mitä saa kopioida ja kuinka paljon?

Kopiointiluvalla saa kopioida osittain sekä kotimaisia että ulkomaisia aineistoja. Kopiointilupa ei rajoita kopioitavien teosten määrää, mutta se asettaa rajoituksia sille, paljonko yksittäisestä teoksesta saa kopioida lukukauden aikana samoja opiskelijoita varten. Kopioinnin määrää ei saa ylittää, vaikka kopiointi tapahtuisi useammassa erässä. (Kopiosto, 2014.) 


Valokopiointi: Yhdestä julkaistusta teoksesta tai useita teoksia sisältävästä julkaisusta saa valokopioida enintään 20 sivua (ei kuitenkaan enempää kuin puolet julkaisusta) samoja opiskelijoita varten yhden lukukauden aikana. Nuotteja saa tietyin ehdoin kopioida enintään 10 sivua. Työ- harjoitus- ja vastauskirjoja ei saa kopioida osittainkaan. (Kopiosto, 2014.) Tekijä voi myös kieltää teoksiensa valokopioinnin. Luettelo näistä oikeudenomistajista on luettavissa Kopioston sivuilla: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/valokopiointi/fi_FI/kopioinnin_kieltaminen/

Digitaalinen kopiointi: Kopiointiluvan perusteella opettaja saa valmistaa digitaalisia kopioita julkistetusta teoksesta hyödynnettäväksi oppimateriaalin valmistamisessa tai opetuksessa. Lisäksi opiskelija voi valmistaa digitaalisia kopioita harjoitustöitään, esitelmiään tai muita esityksiään varten. Tekijä voi kieltää teoksiensa digitaalisen kopioinnin. Luettelo näistä oikeudenomistajista on luettavissa Kopioston sivuilla: http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/digilupa/fi_FI/kopioinnin_kieltaminen

  • Opettaja saa yhden lukukauden aikana kopioida digitaalisesti samoja opiskelijoita varten samasta painetusta julkaisusta enintään 20 sivua (ei kuitenkaan enempää kuin 20 % julkaisuista). Myös opiskelija saa kopioida samasta painetusta lähteestä yhden lukukauden aikana enintään 20 sivua (ei enempää kuin 20%) 
  • Tieteellisessä aikakauslehdessä julkaistun artikkelin saa kopioida digitaalisesti kokonaan.
  • Kokoomateoksessa (kirjassa) julkaistusta artikkelista saa kopioida digitaalisesti enintään puolet. 
  • Avoimilta verkkosivustoilta saa kopioida vain kuva- ja tekstiaineistoa, jollei tekijä ole kieltänyt teostensa kopiointia tai sivuston käyttöä opetuksessa ei ole kielletty sen käyttöehdoissa tms. Kuitenkin samalta verkkosivustolta saa kopioida enintään 20 A4-sivua lukukaudessa samoja opiskelijoita varten. Yksittäisen kuvan kopioiminen katsotaan yhden sivun kopioimiseksi. Vastaavasti opiskelija saa kopioida harjoitustöitään tai esitelmiään varten yhdeltä verkkosivustolta enintään 20 A4-sivun verran. 

Kopiointilupa asettaa rajoituksia sille, paljonko yksittäisestä teoksesta saa kopioida lukukauden aikana samoja opiskelijoita varten. Huomaa, että digitaalisia kopioita ei saa muunnella eikä muuttaa eikä kopioon saa lisätä koodeja tai muita merkintöjä. Kopioita ei myöskään saa liittää osaksi tietokantaa tai materiaalipankkia. Kopioihin on merkittävä lähdetiedot - tekijän nimi, julkaisun nimi jne.

4.2. Mitä ei saa kopioida?

Kopiointilupa ei oikeuta valmistamaan kopioita työ-, harjoitus- tai vastauskirjoista, maksullisista ja rekisteröintiä vaativista aineistoista, näytelmistä, kirjallisten tai sävellysteosten esityksistä tai niistä tehdyistä tallenteista, tietokoneohjelmista, audiovisuaalisista teoksista eikä televisiossa tai radiossa lähetetyistä teoksista. 


Lupa ei myöskään koske teoksia, jotka on jaettu yksityishenkilöiden välisessä viestinnässä keskustelupalstoilla, blogeissa, kuvanjakopalveluissa tai muissa sosiaalisen median palveluissa tai joihin yliopistolla on käyttöoikeus muun lisenssin tai sopimuksen perusteella. (Kopiosto, 2014). 

Luonnollisesti kopiointi ei ole sallittua, jos tekijä tai oikeudenhaltija on kieltänyt teoksensa kopioinnin käyttöehdoissa, lisenssissä, rekisteröitymisen tai kirjautumisen yhteydessä tai jos teoksen kopiointikielto on ilmoitettu Kopioston verkkosivuilla. http://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten_kayttoluvat/digilupa/fi_FI/kopioinnin_kieltaminen/ 

Käytännössä kopiointiluvalla saa kopioida painettuja teoksia sekä avoimien verkkosivustojen kuva- ja tekstimateriaalia, mutta ei esim. videoita, animaatioita, musiikkia, diakuvia tai piirtoheitinkalvoja. (Kopiosto, 2014.)

4.3. Digitaalisten kopioiden käyttö ja arkistointi

Digitaalisia kopioita ei saa jakaa avoimessa verkossa. Digitaaliset kopiot saavat olla tallennettuna oppilaitoksen tietokoneilla ja suljetussa tietoverkossa vain sen opiskelijaryhmän, jolle kopiot on tarkoitettu, saatavilla ainoastaan kurssin tai opintokokonaisuuden keston sekä loppukuulustelun ajan. 

Opiskelijoiden käyttöoikeutta kopioituun materiaaliin tulee rajoittaa opintojaksokohtaisilla tunnuksilla, jotka ovat voimassa vain opetettavan kurssin ajan. Digitaaliset kopiot tulee poistaa oppilaitoksen tietokoneilta ja suljetusta verkosta opiskelijoiden saatavilta viimeistään sen lukuvuoden päättyessä, jolloin kurssi tai opintokokonaisuus on järjestetty. (Kopiosto 2014.) 

Opettaja saa säilyttää valmistamiaan digitaalisia kopioita mahdollista myöhempää käyttöä varten sitten, että ne ovat vain opettajan itsensä saatavilla. Opettaja ei saa luovuttaa kopioimaansa aineistoa toiselle opettajalle.  (Kopiosto 2014.)

Huomaa, että 

  • digitaalisia kopioita ei saa jakaa avoimessa verkossa 
  • digitaaliset kopiot saavat olla vain tietyn, rajatun opiskelijaryhmän saatavilla (esim. opintojakson tietylle toteutuskerralle osallistuvat opiskelijat) 
  • digitaaliset kopiot tulee poistaa opiskelijoiden saatavilta esim. Moodlesta loppukuulustelun jälkeen tai viimeistään sen lukuvuoden päättyessä, jolloin kurssi tai opintokokonaisuus on järjestetty 
  • opettaja ei saa luovuttaa kopioimaansa aineistoa toiselle opettajalle.

4.4. Digitaalisen kopion leimaus ja raportointi

Julkistetusta painotuotteista valmistetut digitaaliset kopiot (esim. skannaamalla) leimataan (ts. pdf-tiedostoon liitetään sähköinen lupamerkintä) ja verkosta kopioitu aineisto raportoidaan ennen kuin ne jaetaan opiskelijoille. 

Leimaaminen ja raportointi on toistaiseksi vapaaehtoista, mutta toivottavaa, jotta Kopiosto voi jakaa korvauksia teosten tekijöille. Leimaaminen ja raportointi tapahtuu Kopioston verkkosivuilla osoitteessa: http://www.kopiosto.fi/raportointi/ 

Lisätietoa: Kopiosto. Ohjeita kopioiden leimaamiseen ja raportointiin (pdf)

5. Opettajan tuottaman aineiston käyttöoikeus

Opettajalle syntyy aina tekijänoikeus hänen valmistamaansa materiaaliin. Jos haluat antaa esimerkiksi laitoksesi muille opettajille tai muille yliopistolaisille mahdollisuuden käyttää laatimaasi materiaalia opetuksessa, voit luovuttaa heille käyttöoikeuden materiaaliin joko sopimuksella tai lisensoimalla (esim. CC-lisenssillä) ja samalla säilyttää itselläsi tekijänoikeudet.
Mitä pitää huomioida käyttöoikeuksien luovutuksessa? 

Kun olet luovuttamassa käyttöoikeuksia materiaaliisi, huomioi seuraavat: 

  • Et voi luovuttaa eteenpäin pelkästään sinulle myönnettyjä oikeuksia ilman erillistä lupaa. Jos esimerkiksi olet saanut tekijältä luvan sisällyttää hänen teoksensa omaan oppimateriaaliisi ja haluat antaa oppimateriaaliin käyttöoikeudet muille opettajille, varmista, että sinulla on tekijän lupa luovuttaa saatu käyttöoikeus kolmannelle osapuolelle. Saatujen (käyttö)oikeuksien edelleen luovuttamiseen tarvitaan tekijän nimenomainen lupa. (Haarmann 2001, 84; TekijäL 28§). 
  • Kopioston kopiointiluvalla valmistettuja digitaalisia kopioita ei saa luovuttaa toisten opettajien käyttöön. Kukin opettaja valmistaa tarvitsemansa digitaaliset kopiot itse omalle opiskelijaryhmälleen.
  • Mieti millaiset käyttöoikeudet haluat luovuttaa toisille opettajille ja millä ehdoin? Saako materiaaliasi esim. muokata, kääntää toiselle kielelle tai päivittää? Saako (käyttö)oikeuksia luovuttaa edelleen? 
  • Säilytä itselläsi riittävät oikeudet, jotta voit hyödyntää materiaaliasi haluamallasi tavalla omassa työssäsi. Useimmiten ei ole tarkoituksenmukaista tehdä ns. kokonaisluovutusta, jolloin tekijä luopuu kaikista taloudellisista yksinoikeuksistaan teokseensa eikä voi enää käyttää materiaalia ilman oikeuksienhaltijan lupaa. (Haarmann, 2001, 83 -84.) 
  • Omistusoikeus on eria asia kuin tekijänoikeus. Teoskappaleen luovutus ei merkitse tekijänoikeuden luovutusta (Haarmann, 2001, 85). 
Käyttöoikeuden tai tekijänoikeuden luovutukselle ei ole olemassa määrättyä muotoa. Luovutus voi tapahtua vapaamuotoisesti joko suullisesti tai kirjallisesti. Kirjallinen sopimus tai lisenssi on kuitenkin helpompi näyttää toteen tarvittaessa.

5.1. CC-lisenssin valintaprosessi

Yksinkertainen tapa käyttöoikeuksien luovuttamiseen on teoksen lisensointi ns. vapaan käytön Creative Commons -lisenssillä. 


Creative Common -lisenssin valintaprosessi

5.2. Mallisopimuspohjat

Apuna käyttöoikeuksista sopimisessa voidaan käyttää mallisopimuksia. Käytä niitä harkiten - huomioi käyttötilanteen edellyttämät muutokset, jotta sopimus olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen. 

  • Opetusministeriön verkko-opetuksen tekijänoikeudet: sopimusmallit 
  • Videotallenteen hallintasopimus (tulossa)
Kiinnitä sopimuksen laatimisessa huomiota mm. seuraaviin kohtiin: 

  • Määrittele mitä sopimuksessa käytetyillä termeillä käytännössä tarkoitetaan esim. ylläpito, päivitys. 
  • Yksilöi sopimuksen kohteena oleva aineisto tai asia riittävän tarkasti. 
  • Millaiset käyttöoikeudet luovutetaan? Luovutetaanko oikeus valmistaa kappaleita (kopioita), oikeus levittää teosta yleisön saataviin esim. verkon välityksellä, oikeus muunnella, päivittää, kääntää, oikeus luovuttaa käyttöoikeudet edelleen kolmannelle osapuolelle jne. jne. Huomaa, että oikeus teoksen muunteluun ja käyttöoikeuksien edelleen luovutukseen tulee aina hankkia ja siten myös mainita sopimuksessa erikseen ja nimenomaisesti. Esimerkiksi ”kaikki oikeudet” eivät pidä sisällään muuntelu- tai edelleen luovutusoikeuksia. 
  • Luovutetaanko käyttöoikeus vain tietyn tyyppiseen toimintaan? Vain opetussuunnitelman mukainen opetus, maksullinen koulutus, osaksi verkko-oppimateriaalia jne. 
  • Sopimuksessa on hyvä mainita myös mahdolliset tekijälle maksettava korvaus teoksen käytöstä, korvaus mahdollisista oikeuksien edelleen luovutuksista sekä korvauksen muodostumisen perusteet (esim. kertakorvaus, rojalti). 
  • Lisäksi sopimuksessa on hyvä mainita teoksen toimittamiseen ja hyväksymiseen liittyvät määräykset sekä mahdolliset takuut, ylläpidot ja päivitykset. 
  • Sopimuksessa tulee mainita myös sopimuksen voimassaoloaika.

6. Tekijänoikeus pähkinänkuoressa

Tekijänoikeus syntyy sille luonnolliselle henkilölle, jonka henkisen luomistyön tuloksena syntyy teos. Teos saa tekijänoikeudellisen suojan, jos se on itsenäinen ja omaperäinen sekä voidaan olettaa, ettei kukaan muu olisi tehnyt samanlaista teosta. (Haarmann 2001, 43; TekijäL 1§.) 

Tekijänoikeudellinen suojan saaminen ei riipu tekijän iästä eikä esimerkiksi siitä, mitä resursseja tai kenen resursseja teoksen valmistamiseen on käytetty (TekijäL 49§). Esimerkiksi opiskelijalla itsellään on tekijänoikeus kirjoittamaansa tutkielmaan, tekemäänsä ohjelmistoon tai muuhun teokseen. Yliopisto ei saa minkäänlaisia tekijänoikeuksia opiskelijan töihin esimerkiksi sillä perusteella, että teoksen valmistamiseen on käytetty yliopiston resursseja. Mahdollisesta luvattomasta resurssien käytöstä yliopisto voi periä korvauksia tai vaatia rangaistusta sopimusrikkomukseen vedoten, mutta tekijänoikeutta syntyneeseen teokseen yliopisto ei voi saada. 

Kun kysymyksessä on useamman tekijän luoma teos, jossa yksittäisten henkilöiden osuuksia ei voida erottaa toisistaan, on kysymys yhteisteoksesta. Tällöin tekijänoikeus kuuluu yhteisesti kaikille tekijöille. Jos taas yksittäisten henkilöiden osuudet ovat erotettavissa kokonaisuudesta, on kysymys yhteenliitetystä teoksesta. Tällöin kukin tekijä määrää yksin muista riippumatta omasta osuudestaan. (Haarmann 2001,43; TekijäL 6§.) 

Tekijänoikeus syntyy aina tekijälle. Tekijänoikeus ei siirry automaattisesti yliopistolle tai korkeakoululle. Siksi esim. oppimateriaalin käytöstä on hyvä aina sopia erikseen. Katso Opettajan tuottaman materiaalin käyttöoikeus.

Tekijänoikeutta lähellä olevia oikeuksia ovat lähioikeudet. Lähioikeudet suojaavat esittävien taiteilijoiden, tuottajien ja valmistajien oikeuksia (Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus ry, s.a.). Lähioikeudet suojaavat esimerkiksi laulajan esitystä eli tapaa miten laulaja esittää laulun (TekijäL 45§). Lähioikeudet suojaavat myös ääni- ja kuvatallenteiden tuottajien oikeuksia sekä radio- ja televisioyhtiöitä. Tuottajilla on yksinoikeus kopioimiseen ja levittämiseen. Vastaavasti radio- ja televisioyhtiöillä on yksinoikeus lähetystensä edelleen lähettämiseen ja tallentamiseen. (Haarmann 2001, 77 - 79; TekijäL 46§ ja 48§.) 


6.1. Mitä tekijänoikeudella suojataan?

Tekijänoikeus suojaa teoksen ilmentymää eli käsittely- ja esitystapaa, teoksen toteutusta eli konkreettista esiintymää. Sama teos voi esiintyä useana eri teoskappaleena esim. käsikirjoituksena ja sen valokopiona, painettuna kirjana ja sen digitaalisena versiona. Myös improvisoitu puhe, selostus, luento yms. voi saada tekijänoikeudellisen suojan. (Haarmann 2001, 53; TekijäL 2 - 3§.) 

Suojan saaminen ei riipu teoksen laadusta eikä teoksen valmistamiseen käytetystä työmäärästä lukuun ottamatta luetteloa ja tietokantaa (TekijäL 49§). Jos teos ylittää ns. teoskynnyksen eli se on riittävän omaperäinen, itsenäinen ja uusi, teos saa tekijänoikeudellisen suojan. Toisin sanoen mikä tahansa aikaansaannos ei välttämättä ylitä ns. teoskynnystä. Mikäli kuka tahansa työhön ryhtynyt olisi saanut aikaan samanlaisen lopputuloksen, ei aikaansaannos ole riittävän omaperäinen ja itsenäinen saadakseen tekijänoikeudellisen suojan. (Haarmann 2001, 36 - 42.) Kemppisen (2006) mukaan “[t]eoskynnys ylittyy, jos on tilastollisesti epätodennäköistä, että joku toinen ihminen olisi saanut aikaan olennaisesti saman tuloksen”. Huomaa, että vaikka teos ei ylitä ns. teoskynnystä eikä siten saa tekijänoikeudellista suojaa, voi sen käyttöä rajoittaa esim. mallisuoja (HE 6/2002). 

Tekijänoikeus ei suojaa jonkin teoksen ideaa tai aihetta eikä tietoa sinänsä. Samasta ideasta tai aiheesta saa kuka tahansa tehdä teoksen. (Haarmann 2001, 42.) 

Suojattavia teostyyppejä ovat kirjalliset ja taiteelliset teokset, joita ovat esimerkiksi seuraavat: kaunokirjallinen tai selittävä kirjallinen tai suullinen esitys, kartta, selittävät piirrokset, graafinen tai plastillisesti muotoiltu teos, tietokoneohjelmisto, sävellys- tai näyttämöteos, elokuvateos, valokuvateos tai muu kuvataiteen teos sekä rakennustaiteen, taidekäsityön tai taideteollisuuden tuote. Näiden lisäksi teos voi ilmetä myös jollakin muulla tavalla. (Haarmann 2001, 33 - 43;TekijäL 1§.) 

6.2. Mitä tekijänoikeus tarkoittaa käytännössä?

Teoksen tekijällä on oikeus päättää teoksensa käytöstä. Tekijällä on pääsääntöisesti yksinoikeus valmistaa teoksesta kappaleita, muunnella ja muokata teosta sekä saattaa teos yleisön saataville. Tekijällä on myös oikeus saada korvaus teoksen käytöstä. (Haarmann 2001, 45 - 56.) 

Teoksen kappaleiden valmistaminen voi tapahtua millä keinoin ja missä muodossa tahansa, suoraan tai välillisesti, tilapäisesti tai pysyvästi, kokonaan tai osittain. Kappaleen valmistamisena pidetään esimerkiksi teoksen laittamista verkkosivulle sekä teoksen siirtämistä laitteelle (esim. tallentaminen), jolla se voidaan toisintaa (esim. nauhoittaminen). Myös kappaleiden valmistaminen teoksesta muokattuna, käännettynä tai esimerkiksi toista tekotapaa käyttäen kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. (Haarmann 2001, 46 - 47; TekijäL 2§.) 

Myös oikeus muunnella teosta kuuluu tekijän yksinoikeuden piiriin. Teoksen muuntelua on mm. päivittäminen, kuvan värien muuttaminen, kuvan rajaaminen. Pelkkä teoksen käyttölupa ei oikeuta teoksen muunteluun. Oikeutta teoksen muunteluun ei ole silloinkaan, vaikka tekijä olisi luovuttanut teoksen kaikki oikeudet. Lupa teoksen muunteluun tulee aina pyytää tekijältä erikseen ja nimenomaisesti. Sama koskee oikeuksien luovuttamista edelleen kolmannelle osapuolelle. (Harenko 2003; Rehbinder 2006, 13.) 

Teoksen saattamisena yleisön saataville pidetään teoskappaleiden (teoksen tai sen kopioiden) levittämistä yleisölle, julkista esittämistä tai näyttämistä sekä yleisölle välittämistä "johtimitse tai johtimitta". 

  • Levittäminen voi tapahtua esim. lainaamalla, lahjoittamalla, vuokraamalla tai myymällä teoskappaleita (Haarmann 2001, 47; TekijäL 2§).
  • Yleisölle välittämistä on se, kun teoskappale välitetään yleisölle tietoverkon, kameran, mikrofonin tms. välityksellä. Kun ennalta määräämättömällä joukolla on mahdollisuus saada teos käyttöönsä esim. tietoverkon välityksellä, katsotaan toiminta yleisölle välittämiseksi. Tässä yhteydessä ei salasanasuojauksella ole merkitystä. Myöskään teoksen alkulähteen ja yleisön välimatkalla ei ole tässä yhteydessä merkitystä. Esimerkiksi teoksen välittäminen teknisten apuvälineiden avulla luentosalissa läsnä olevalle yleisölle katsotaan teoksen välittämiseksi yleisön saataviin. Tilanteesta riippuen teoksen välittäminen samassa tilassa olevalle yleisölle voidaan katsoa myös julkiseksi esittämiseksi. (Hallituksen esitys 28/2004; Kontkanen s.a.; TekijäL 2 §.) 
  • Julkisesta esittämisestä on kysymys, kun teos saatetaan läsnä olevan yleisön nähtäväksi tai kuultavaksi. Esittäminen ei riipu teoslajista, vaikkakin esittäminen koskee yleensä sävellys-, näyttämö-, elokuva- ja kuvateoksia. Julkista esittämistä on esim. se, kun musiikki- tai elokuvateosta esitetään läsnä olevalle yleisölle joko välittömästi elävänä esityksenä tai välillisesti teknisiä apuvälineitä käyttäen esim. kaiuttimien, kuulokkeiden tai dataprojektorin avulla. Kontkasen (s.a.) mukaan esimerkiksi valokuvan projisoiminen läsnä olevalle yleisölle tai teoksen saattaminen kielistudiossa kuulokkeiden kautta usean henkilön saataville samanaikaisesti katsotaan julkiseksi esittämiseksi. (Hallituksen esitys 28/2004; Kontkanen s.a.; Haarmann 2001, 47 - 51; TekijäL 2§.) Näytelmä- ja elokuvateoksia lukuunottamatta julkaistujen teosten esittäminen on sallittua opetuksen yhteydessä (TekijäL 21§). 
  • Julkisesta näyttämisestä on kysymys silloin, kun teosta näytetään läsnä olevalle yleisölle yleensä ilman teknisiä apuvälineitä. Tyypillisesti tällöin on kysymys kuvateoksesta, kuten valokuvasta, kartasta, selittävästä piirrustuksesta tms. (Kontkanen s.a.; TekijäL 2§.) 
Tekijällä on oikeus tulla mainituksi, kun hänen teostaan käytetään (ns. isyysoikeus). Toisin sanoen, tekijän nimi tulee mainita hyvän tavan mukaisesti teosta käytettäessä. Tekijän nimeä ei myöskään saa poistaa teoksesta. Ainoastaan siinä tapauksessa, että tekijä haluaa pysyä tuntemattomana, voidaan tekijän nimi jättää mainitsematta. Teosta ei myöskään saa käyttää, esittää tai muunnella tekijän arvoa tai omaperäisyyttä loukkaavalla tavalla (ns. respektioikeus). (Haarmann 2001, 52 - 53; TekijäL 3§.) 


Tekijänoikeuslaissa (404/1961) on joitakin säädöksiä, jotka rajoittavat tekijän oikeuksia. Opetuksen näkökulmasta tärkeimpiä rajoitussäädöksiä ovat sopimuslisenssien (Kopioston kopiointilupa) mukainen valokopiointi (13§), sopimuslisenssin nojalla tapahtuva teosten käyttäminen opetuksessa ja tieteellisessä tutkimuksessa (14§), opetuksessa käytettävät kokoomateokset (18§), julkinen esittäminen (21§), sitaatti (22§). Mikäli harkitset teoksen käyttöä opetuksessa rajoitussäännösten perusteella perehdy ensin huolellisesti säännöksiin, sillä niissä annetut teosten käyttöoikeudet on määritelty aina yksityiskohtaisesti ja tarkasti. 

Lisätietoa esim. Kontkanen (s.a.) Rajoituksia tekijän oikeuksiin http://blogs.helsinki.fi/tekijanoikeudet-opetuksessa/?page_id=7927 



6.3. Kuinka kauan tekijänoikeudet ovat voimassa?

Suomessa tekijänoikeudet ovat voimassa pääsääntöisesti 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä(TekijäL 43§). Mikäli tekijä on tuntematon, niin tekijänoikeudet ovat voimassa 70 vuotta teoksen julkistamisesta. Tästä on kuitenkin joitakin poikkeuksia: 

  • Luettelon ja tietokannan suoja-aika on tyypillisesti 15 vuotta työn valmistumisvuoden päättymisestä (TekijäL 49§). 
  • Lähioikeudet ovat voimassa yleensä 50 vuotta esitys-, tallennus- tai julkaisuvuodesta lähtien (TekijäL 45§ - 50§). 
  • Tavallinen valokuva: suoja-aika 50 vuotta valmistusvuoden (esim. filmin valottamishetki) päättymisestä (Haarmann 2001, 81; Rehbinder 2006). 
  • Valokuvateoksen (esim. valokuva ollut esillä näyttelyssä) suoja-aika on 70 vuotta valokuvaajan kuolemasta. (Haarmann 2001, 81; Rehbinder 2006.) 
Ns. suoja-ajan päätyttyä teosta saa vapaasti kuka tahansa käyttää hyväkseen. Poikkeuksena on ns. klassikkosuojaa nauttivat teokset, joiden hyödyntäminen sivistyksellisiä etuja loukkaavalla tavalla on TekijäL 53 §:n mukaan kielletty. 

6.4. Muista maista peräisin olevien teoksien suoja?

Suomen tekijänoikeuslakia sovelletaan teoksiin, jotka ovat Suomen kansalaisen tai Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön luomia tai jotka on julkaistu ensiksi Suomessa. Myös sellaiset teokset tulevat kysymykseen, jotka on ensin julkaistu jossakin toisessa maassa, mutta sen jälkeen julkaistu Suomessa kolmenkymmenen päivän kuluessa. (Esim. Kontkanen, s.a.) 

Kansainväliset yleissopimukset, kuten Bernin yleissopimus, kuitenkin turvaavat tekijän (ja teoksen käyttäjän) oikeuksia kansainvälisellä tasolla. Esimerkiksi muista Bernin konvention jäsenmaista peräisin oleville teoksille on taattava sama suoja kuin omien kansalaisten teoksille (ns. kansallinen kohtelu). Ja edelleen, jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä tulee huomioida konvention asettamat vaatimukset (ns. vähimmäissuoja), eikä tekijänoikeudellisen suojan saamisen ehtona ei saa olla mitään muotovaatimuksia esim. rekisteröintiä (ns. muotovaatimusten kieltäminen). (Haarmann 2001, 6 - 10.) Esimerkiksi, jos muusta maasta peräisin olevassa teoksessa ei ole © -merkintää, se ei välttämättä tarkoita sitä, että teosta saa käyttää vapaasti. 

Muusta maasta peräisin olevan teoksen tekijänoikeudellinen suoja on siis vähintään yhtä vahva kuin Suomen lain alaisen teoksen, mutta se voi olla vahvempi. Toisin sanoen muista maista peräisin olevia teoksia ei välttämättä voi käyttää yhtä vapaasti kuin Suomen lain alaisia teoksia.(Kontkanen s.a.)


7. Lähteet