Tulosta koko kirjaTulosta koko kirja

Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen

Tämä opas on tehty TTY:n opetushenkilöstölle ja tässä esitellään muutamia sosiaalisen median maksuttomia palveluita, jotka sopivat käytettäväksi luennoilla ja muussakin opetuksessa.
Lyhytllinkki: http://bit.ly/aktivoiluentosi

Sivusto: Moodle2
Kurssi: Moodle2
Kirja: Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen
Tulostanut:
Tulostettu: keskiviikko, 19 joulukuu 2018, 04:01

1. Johdanto

Oppaan tarkoitus

Tämä opas on tehty TTY:n opetushenkilöstölle ja tässä esitellään muutamia sosiaalisen median maksuttomia palveluita, jotka sopivat käytettäväksi luennoilla ja muussakin opetuksessa. Tavoitteena on auttaa luennoitsijoita tekemään luennoistaan aktiivisempia. Että luennoilla tehdään muutakin kuin kuunnellaan ja kirjoitetaan omia muistiinpanoja. Sähköiset palvelut parhaimmillaan aktivoivat vuorovaikutusta ja helpottavat kysymysten esittämistä. Kysymisen kynnys voi olla korkealla, jos 200 päätä kääntyy katsomaan kysyjää. Sähköisten taustakanavien on todettu helpottavan myös heikosti opetuskieltä hallitsevien vuorovaikutusta.

Kysymysten esittäminen on vain yksi opiskelijoiden aktivoinnin tapa. Oppimisen kannalta on tärkeää myös tehdä itselleen tavoitteita, jakaa osaamista oppijayhteisön kesken ja olla mukana pohtimassa erilaisia näkökulmia ja jopa tuottamassa tietoa. Kaikesta diginatiivipuheesta huolimatta monien opiskelijoiden taidot sosiaalisen median hyödyntämisessä opiskelussa, työssä ja ammatillisessa verkostoitumisessa ovat varsin heikot. Esimerkiksi itse en ole tainnut noin viiteen vuoteen osallistua yhteenkään ammatilliseen seminaariin tai konferenssiin, ilman että olisin hyödyntänyt Twitteriä taustakanavana ja vuorovaikutuksen sekä verkostoitumisen välineenä. Näitä taitoja on syytä harjoitella jo opiskeluaikana!

Wordle.net-sivulla tehty kuva oppaan sisällöistä

Esitellyt palvelut

Kaikki tässä oppaassa esitellyt sosiaalisen median palvelut ovat maksuttomia, joskin osasta on tarjolla myös maksullinen versio. Palvelut toimivat pääosin sekä pc-koneilla että mobiililaitteilla, joko selaimella tai maksuttomilla sovelluksilla. Näistä on kerrottu tarkemmin yksittäisten palveluiden kohdalla.

Twitteriä lukuun ottamatta kaikki palvelut toimivat ilman opiskelijoiden pakollista kirjautumista, joten ne on helppo ottaa käyttöön. Kaikki palvelut eivät edellytä edes opettajan kirjautumista, joskin sitä kautta saa usein hyödyllisiä lisäominaisuuksia.

Suuressa osassa TTY:n opintojaksoja käytetään Moodlea. Tällöin luennoilla käytetyt palvelut kannattaa yleensä upottaa (linkittää) sinne tai muuhun käytettyyn sähköiseen ympäristöön kuten blogiin. Monesta palveluista saa tätä varten valmiin upotuskoodin (embed code). Kokonaisuuden hahmottamista helpottaa, että opiskelijoilla ja opettajallakin on opintojaksoa kohden vain yksi verkko-osoite, minne kaikki on koottu.


Opas on CC-lisensoitu

Tämä opas on julkaistu avoimella Creative Commons -lisenssillä CC BY-SA, mikä on epävirallinen suositus oppimateriaaleille. Tätä opasta voi siis hyödyntää lisenssin ehtojen mukaan, alkuperäinen tekijä ja lähde (tämä opas tai sen yksittäinen diasarja/video) mainiten.

Creative Commons on kansainvälinen ja epäkaupallinen lisenssi. Sen käyttöä suosittelee Opetushallitus ja monet koulutuksen järjestäjät. Se on myös valittu Suomen julkishallinnon lisenssisuositukseksi. Kopioston selvityksen (2015)  mukaan 48 % yliopisto-opettajista oli kuukauden sisällä jakanut verkossa ja 36 % käyttänyt avoimen lisenssin materiaaleja. OKM:n Avoin tiede- ja tutkimus -hankkeen  tavoitteena on, että vuoteen 2017 mennessä Suomi nousee yhdeksi johtavista maista tieteen ja tutkimuksen avoimuudessa ja että avoimen tieteen mahdollisuudet hyödynnetään laajasti yhteiskunnassa. Myös TTY on mukana edistämässä avointa tiedettä.


Hyviä lukuhetkiä!

Tämän oppaan pikalinkki on bit.ly/aktivoiluentosi Palautetta tästä oppaasta voit kertoa alla olevalla Padlet-seinällä. Tuplaklikkaa sitä, niin pääset luomaan sisältöä. Padlet toimii kohtuullisen hyvin myös mobiililaitteiden selaimella, mutta tarjolla on myös mobiilisovellus (iOS, Android). Voit olla myös suoraan yhteydessä tekijään, yhteystiedot allekirjoittaneen blogissa, tai TTY:n PedaTechiin. Aiheen tiimoilta järjestetään myös koulutuksia. Seuraa ilmoittelua! 

Tampereella 13.5.2016
Matleena Laakso
www.matleenalaakso.fi 


PS. TÄTÄ OPASTA ON PÄIVITETTY VIIMEKSI ELOKUUSSA 2018. Päivitykset koskevat lähinnä muuttuneita tai lakkautettuja palveluita ja tekstiin on lisätty linkkejä, joissa esitellään niille vaihtoehtoja. 

Creative Commons -lisenssi

Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen, jonka tekijä on Matleena Laakso, on lisensoitu Creative Commons Nimeä-JaaSamoin 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä.
Tämän lisenssin antamia oikeuksia laajempia lupia voi olla saatavilla osoitteessa http://www.matleenalaakso.fi/.


Created with Padlet

2. Luentojen taustakanavat

Tällä sivulla esitelty Todaysmeet.com ollut erittäin helppo ja ilman kirjautumista toimiva chat-työkalu, mutta palvelu lakkautettiin kesäkuussa 2018. Sille on olemassa hyviä vaihtoehtoja, joita esitellään blogijulkaisussa Helppoja chat-työkaluja Todaysmeetin tilalle (Laakso 2018). Mukana on testichatteja, joissa voit kokeilla sovelluksia. Esitellyt chatit ovat seuraavat:


Yksinkertaiset chatit 


Yksinkertaiset chatit toimivat niin läppäreillä kuin mobiililaitteilla ilman erillistä sovellusta, vaikka osaan sellainenkin on tarjolla. Niiden avulla voi aktivoida opiskeli
joiden moniäänistä vuorovaikutusta luennoilla ja niitä voi käyttää myös kurssin tai yksittäisen tapahtuman taustakanavana. 

Yksinkertainen chat toimii hieman Twitterin tavoin, mutta ominaisuuksia on rajatummin eikä keskustelu ole niin julkista. Chatin saa tarvittaessa käyttöön muutamalla klikkauksella. Twitter puolestaan edellyttää kirjautumista ja enemmän opettelua, mutta toisaalta se on monikäyttöinen ammatillisen verkostoitumisen ja vuorovaikutuksen väline oppilaitoksen ulkopuolellakin. Luvun lopussa on siitä muutamia esimerkkejä ja ohjediat. 


Miten yksinkertaista chattia tai Twitteriä voi hyödyntää luennolla? 


  • Auta itseäsi ja opiskelijoita orientoitumaan aiheeseen: Mitä tiedät luennon/kurssin teemasta etukäteen? Millaisia kokemuksia sinulla on aiheesta? Mikä sinua erityisesti kiinnostaa? 

  • Kysy opiskelijoiden tavoitteista: Mitä haluat oppia tällä kurssilla? 

  • Kannusta käyttämään palvelua koko opintojakson taustakanavana. Siellä voidaan keskustella luentojen teemoista niiden aikana, sinne voidaan tehdä muistiinpanoja (etenkin Twitteriin) tai ainakin nostaa esiin keskeisimmät opitut asiat. Myös ohjausta ja tiedotusta voidaan hoitaa näiden taustakanavien kautta. 

  • Tee kysymyksiä luennon sisällöstä. Parhaita ovat sellaiset kysymykset, mihin voi vastata yhdellä lauseella eikä niihin ole yhtä kaiken kattavaa vastausta: Millainen on hyvä luento? Mitä eettisiä kysymyksiä liittyy käsittelemäämme aiheeseen? Mitä lainsäädäntö/työturvallisuus/ergonomia-asioita on tunnettava ennen harjoitustyön aloittamista?

  • Voit myös testata osaamista. Tällöin voit ohjeistaa, että jokainen lähettää vastauksensa opettajan merkistä samalla hetkellä. Näin vastaaja ei näe toisten vastauksia ennen oman viestin lähettämistä. Todaysmeetiä käytettäessä voi tällöin pyytää harkinnan mukaan jopa käyttämään nimimerkkiä, jolloin ollaan rohkeampia vastaamaan ja kaikki saavat hyvän kuvan koko ryhmän osaamisesta.

  • Pyydä jokaista tekemään pari kysymystä luennon teemasta. Tämän voi tehdä myös pariporinan jälkeen. Mitä jos sen jälkeen jokainen pari valitsisi muiden tekemistä kysymyksistä yhden, mihin etsii vastauksen joko heti tai seuraavaan luentoon mennessä? Vastaukset voidaan koota esimerkiksi Padlet-seinälle.

  • Kerää opiskelijaryhmältä hyviä tenttikysymyksiä ja arvo niistä yksi tai muutama tenttiin.

  • Jaa opiskelijoille linkkejä esimerkiksi muista sosiaalisen median palveluista, joita luennolla käytetään tai verkkosivuista, joilta löytyy lisätietoja. 

  • Kysy palautetta opitusta ja oppimisesta, myös kesken luentosarjan: Mikä oli tärkein tänään oppimasi asia? Mitä edisti oppimistasi? Miten taustakanavan hyödyntäminen on vaikuttanut oppimiseesi? Mikä jäi askarruttamaan?

  • Taustakanavaa voidaan hyödyntää myös yksilö- ja ryhmätöiden esittelyssä vertaispalautetta annettaessa.  


Kun chat ja Twitter toimivat luennoilla taustakanavina, on opettajan hyvä ajoittain muistuttaa niistä ja tehdä kysymyksiä sekä nostaa esiin kommenoitavia näkökulmia. Opettajan on myös hyvä välillä pysähtyä katsomaan ja kommentoimaan keskustelua. Opiskelijathan näkevät sen omilta koneiltaan. Opettaja voi huomioida esille nousseet kysymykset ja pohdinnat luennossaan. Toisinaan niihin on syytä palata seuraavalla luennolla. 


Jos käytössä on kaksi näyttöä, kannattaa taustakanava heijastaa niistä toiselle. Muutoin voi vuorotella projektorinäkymää muiden materiaalien ja taustakanavan välillä tai voi seurata keskustelua tabletilta esimerkiksi pariporinan aikana tai kun oppijat tekevät sähköisiä kyselyitä.  


Yksinkertainen chat vai Twitter? 

Yksinkertaista chattia voi käyttää tunnetumman Twitterin tavoin. Suurin ero on, että Twitterissä voidaan saada ulkopuolisetkin tahot mukaan keskusteluun, sillä keskustelu on useimmiten julkista. Toisaalta Twitterin käyttöönotto vaatii opettelua. Twitter äänestettiin seitsemänä vuonna perättäin (2009-2015) oppimisen parhaaksi palveluksi ja vaikka sitä luennoillakin käytetään, Suomessa se lienee vielä useammin opettajan oman ammatillisen kehittymisen ja vuorovaikutuksen väline. 


Kun Twitteriä hyödynnetään tietyllä opintojaksolla, kannattaa sille sopia oma hashtag. Esimerkiksi #ChangingLE on käytössä Tampereen yliopiston vuosittaisella oppimisympäristöjen kurssilla. #itk2018 puolestaan aktivoituu keväällä Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssin aikaan, vuosiluvun vain muuttuessa


Onko luentosarjasi aikoihin joku iso kyseisen alan konferenssi tai muu tapahtuma? Mitä jos avaat luennon alkuun konferenssin Twitter-keskustelun projektorista esimerkiksi Visibletweets -sivun kautta? Näin voitte hetken seurata keskustelua. Tämä onnistuu ilman kirjautumista Twitteriin. 


Twitter opetuksessa ja verkostoitumisen välineenä from Matleena Laakso

3. Sanapilvet

Sanapilvien avulla voi koota suurenkin ryhmän tai yksittäisen opiskelijan osaamista tai ajatuksia yhteen. Alla olevassa diasarjassa esitellään kenties luento-opetuksessa hyödyllisin AnswerGarden. Se toimii eri laitteilla ilman sovellusten lataamista tai kirjautumista ja se on yksi harvoista sanapilvistä, mitä ryhmä voi yhdessä muokata. 


Sanapilviä voi hyödynnetty muun muassa korkea-asteella opinnäytetöiden ohjaamisessa. Tällöin opinnäytetyöstä tai sen osasta tehdään sanapilvi. Näin nähdään käytetyimmät käsitteet, jotka voivat ohjata keskustelua. 


Tässä linkki muutamaan sanapilvipalveluun, dioissa näitä lisää 


Kokeile vastaamista alle upotettuun AnswerGardenin kyselyyn.
Kirjoita jokainen vastauksesi omana viestinään!
Jos et näe vastaustasi, päivitä selain.





Sanapilvet opetuksessa from Matleena Laakso

4. Padlet-seinä

Padlet-seinä on yksi opetuksen suosituimmista palveluista. Sitä on helppo käyttää ja se sopii erittäin monenlaisiin tarkoituksiin luennoista ryhmätöihin tai yksittäisen oppijan työkaluksi. Huhtikuusta 2018 alkaen palveluun on voinut maksutta luoda vain kolme uutta Padlettia. Vanhat käyttäjät saavat kolme Padletia olemassa olevien lisäksi. He voivat tyhjentää vanhoja tai sitten kokonaan poistaa ja luoda niiden tilalle uusia.


Koska Padlet-seinä ei enää voi maksutta luoda kuin muutaman, on hyvä tutustua myös sen vaihtoehtoihin. Niitä on esitelty blogijulkaisussa Vaihtoehtoja Padletille - esittelyssä Tozzl, Lino ja Infolio (Laakso 2018). 


Padlet on kuin sähköinen fläppipaperi tai ilmoitustaulu, minne voi viedä tekstin ohella mm. kuvia, liitetiedostoja ja linkkejä. Kevään 2018 uudistusten myötä sinne voi äänittää myös esim. äänitiedostoja. Se toimii kohtuullisen hyvin mobiililaitteiden selaimella, mutta maksuton sovellus (iOSAndroid) tuo toimintavarmuutta. 

 

Kokeile Padletin toimintaa alla. Tuplaklikkaamalla seinää pääset luomaan sisältöä.  
 

reated with Padlet


Voit luoda Padlet-seinän osoitteessa padlet.com. Opettajalta tai yhdeltä ryhmän jäseneltä edellytetään kirjautumista. Opiskelijoiden ei tarvitse kirjautua, ellei seinän näkyvyyttä haluta rajata vain tietylle ryhmälle. Helpommin sen tekee asettamalla seinälle salasanan.


Kun kirjaudut palveluun valitse käyttäjänimesi huolella, sillä siitä tulee osa Padlet-seiniesi osoitetta. Muutenkin on aina hyvä käydä muokkaamassa profiilin asetukset, kun uuteen palveluun kirjautuu. Monilla on yksi sähköpostiosoite, esim. Googlen gmail ainoastaan sitä varten, että sitä käyttää kirjautuessaan lukuisiin sosiaalisen median palveluihin. Tästä on sekin etu, että työpaikkaa vaihtaessa tai organisaation nimen ja s-postin muuttuessa ei joudu uusimaan kymmeniä kirjautumistietoja. Toinen vaihtoehto on, että kirjautuu esim. Googlen tunnuksilla aina, kun se on mahdollista.   


Kun olet luonut seinän, käy katsomassa vielä kyseisen seinän asetukset rattaan kuvasta. Sieltä löydät selkeät suomenkieliset välilehdet, mistä voit muokata mm. näkyvyyttä ja käyttöoikeuksia. Oletuksena Padlet-seinän osoite on piilotettu ja kaikki jotka tietävät sen osoitteen, voivat lisätä sisältöä. Lopuksi voit jakaa Padletin osoitteen linkkinä tai QR-koodina tai kopioida upotuskoodin esimerkiksi Moodleen. 


Muutamia esimerkkejä 

 

Seuraavista dioista näet tarkemmat ohjeet ja ideoita opetuskäyttöön. 


Padlet opetuksessa (helmi-18) from Matleena Laakso

5. QR-koodit

Mikä on QR-koodi ja miten se luetaan? 


QR-koodi, joka vie Wikipedian artikkeliin QR-koodeistaQR-koodit (=Quick Response, ruutukoodi) ovat yksinkertaisia tehdä ja lukea ja niitä käytetään paljon, niin opetuksen kentällä kuin muuallakin. Tampereella esimerkiksi bussipysäkin koodista voi lukea tiedot seuraavista linja-autoista ja toisinaan seminaareissa osallistujien yhteystiedot löytyvät nimikyltin koodista. 

QR-koodeja luetaan mobiililaitteiden ilmaisilla QR-koodilukijoilla, joita löytyy sovelluskaupasta, esim. QR Reader (iOS) tai QR Droid Code Skanner (Android). Monissa Windows-puhelimissa sovellus on sisäänrakennettu ja löytyy painamalla suurennuslasikuvakkeen jälkeen silmän kuvaa. QR-koodi luetaan katsomalla koodia lukijasovelluksen läpi. Sovelluksesta ja sen asetuksista riippuen koodi avautuu heti tai näet linkin, mitä klikkaamalla sisältö avautuu. 


QR-koodi on useimmiten linkki verkkosivulle. Mobiililaitteella kirjoitat helposti selaimeen Helsingin Sanomien osoitteen hs.fi mutta kun linkki on pitkä, esimerkiksi https://www.windowsphone.com/fi-fi/how-to/wp7/web/scan-codes-tags-and-text se on paljon helpompi avata QR-koodista. Koodeja ei tarvita verkkosivuilla, vaan esimerkiksi vietäessä digitaalista sisältöä paperille esitteisiin, tehtävämonisteisiin tai julisteisiin. 


Luennolla QR-koodi on kätevä, kun halutaan jakaa esimerkiksi Padlet-seinän linkki opiskelijoille. Luentosalissa osalla on läppärit ja osalla mobiililaite, joten linkki kannattaa jakaa sekä QR-koodina että kertoa verkko-osoite. Näin myös sen vuoksi, että jokaiselta ei QR-koodin lukeminen onnistu paikaltaan. Pienryhmätilassa tilanne on toinen ja siellä on helppo tarvittaessa ottaa muutama askel lähemmäksi, jotta koodin saa luettua. 

 


Miten QR-koodeja tehdään? 


QR-koodin, josta avautuu linkki, teet kätevästi esimerkiksi kuvan QR-koodigeneraattorilla: qr-koodit.fi/generaattori. Valitse QR-koodin tyypiksi URL, vie sinne haluamasi linkki ja valitse Luo QR-koodi.

Ruudunkaappauskuva QR-koodin tekemisestä

Koodin saat talteen klikkaamalla sitä hiiren oikealla ja valitsemalla: Tallenna kuva nimellä. Jos valitset tyypiksi vapaamuotoinen, QR-koodin lukemalla avautuu laatikkoon kirjoittamasi 
lyhyehkö teksti.  

Jos haluat tehdä linkin pitkästä verkko-osoitteesta (esim. Office 365:n tai Googlen jaetut dokumentit), linkki kannattaa lyhentää ennen QR-koodin tekemistä, jotta koodista tulee helpommin luettava. Tämän voi tehdä ilman kirjautumista esim. bitly.com verkkosivulla. Jos kirjaudut, voit itse valita osoitteen loppuosan, esimbit.ly/QR_opetuksessa. Tällainen osoite on luentosalissa kätevää jakaa opiskelijoille koodin ohella. 

kaksi esimerkkiä QR-koodeistaQR-koodigeneraattoreita on verkossa paljon ja niitä on tarjolla myös mobiilisovelluksina. Monipuolisemmilla voit muokata koodien ulkonäköä tai tehdä esimerkiksi äänitiedostoja. Kun haluaa, että koodista avautuu kuva, tehdään koodi kuvan julkisesta linkistä. 

QR-koodit opetuksessa 


Alla muutamia ideoita QR-koodien käyttämiseen TTY:llä. QR-koodit voi jakaa esim. paperilla tai heijastamalla ne seinälle dioista tai suoraan eri palveluiden verkkosivuilta. Monen palvelun verkkosivulta koodi löytyy valmiina (esim. PadletTodaysmeetAnswerGarden). Luentosalissa koodin vieressä kannattaa olla myös verkko-osoite, jotta jokainen voi sen omalta paikaltaan ja omalla laitteellaan avata.  


Toki linkit voi jakaa myös suoraan Moodle-ympäristöstä, mutta se edellyttää, että jokainen luennolla kirjautuu Moodleen ja että linkit on viety sinne etukäteen. Kun käytetään – välillä ennalta suunnittelematta – pieniä somen palveluita, QR-koodi voi olla jakamiseen helpompi ja nopeampi tapa. 


  • Digitaalista sisältöä paperille, esim. ohjevideo monisteisiin tai ilmoittautumislomake ilmoitustaululla jaettuun esitteeseen. 

  • Linkki sivustolle (esim. Padlet), minne luennolla tapahtuneen pariporinan näkökulmat tai kysymykset kootaan 

  • Linkki sivustolle (esim. Todaysmeet), minne kerätään luennolla esiin nousseet kommentit tai kysymykset.  

  • Tehtäväpisteitä luokassa tai luentosalissa yksin tai pienryhmissä tehtäväksi. QR-koodien takana voi olla esimerkiksi kysymys, siihen liittyvä video, vihje, oikea vastaus, linkki vastauslomakkeelle tai vihje seuraavan rastin sijainnista.  

  • Työhuoneen ovessa QR-koodista voi avautua opettajan kalenteri tai kotisivu. 

  • Laboratoriossa QR-koodeista voi aueta käyttöohjeita, ohjevideoita tai työturvallisuusohjeita. 

  • Kopiokoneella voi olla QR-koodista aukeavat ohjeet mustekasetin vaihtoon.  



Qr koodit opetuksessa (tammi-18) from Matleena Laakso

6. Sähköiset kyselytyökalut

Ruudunkaappauskuva KahootistaInternet on täynnä maksuttomia palveluita, joiden avulla voi tehdä erilaisia pieniä kyselyitä opiskelijoille joko luennolla tai antaa niitä kotona tehtäväksi. Niin Suomessa kuin muuallakin kuvan Kahoot on jo jonkin aikaa ollut se kaikista suosituin. Eniten sitä käytetään tietokilpailuissa (Quiz), mutta se toimii hyvin myös mielipidekyselyissä ja myös osaamisen kartoittamisesa silloin, kun ei ole tai ei haluta järjestelmän kautta kertoa oikeaa vastausta ja antaa pisteitä (Survey). Uudemmalla Jumble-kysymystyypillä laitetaan neljä vaihtoehtoa oikeaan järjestykseen.


Socrative ja Quizizz ovat samankaltaisia työkaluja kuin Kahoot. Socrative mahdollistaa myös muitakin kysymystyyppejä kuin monivalinnat. Sen ja Quizizz-kyselyn saavat oppijat tehdä omaan tahtiin. Molemmat kyselyt voidaan antaa myös kotona tehtäväksi, Kahootin osalta tämä onnistuu vain kun käytetään mobiilisovellusta. Quizlet puolestaan on seitsemällä tehtävätyypillään paljon käytetty etenkin termien ja vieraiden kielten opiskelussa. Kahdeksantena tehtävätyyppinä on Quizlet Live, missä ryhmät kisaavat toisiaan vastaan.


Yksi monipuolisimmista maksuttomista sähköisistä kyselytyökaluista on Google Driven lomaketyökalu (Google Forms), mikä avulla voi tehdä myös monipuolisia sähköisiä kokeita. Moni on siihen törmännyt erilaisia ilmoittautumis- ja palautelomakkeita täyttäessään. Microsoftin Office 365:n lomakkeella (Forms) on nykyisin jo lähes samat ominaisuudet ja automaattinen tarkastus. 


Moniin sähköisiin oppimisympäristöihin kuuluu monipuolisia koe- ja tehtävätyökaluja, joissa on myös itsetarkastuvia tehtäviä. Nykyisin Moodle-, WordPress- ja Drupal-ympäristöihin voi asentaa H5P-työkaluja (ks. diat sivun alaosassa), joilla voi luoda lähes 50 erilaista tehtävätyyppiä, peliä tai erilaista sisältöä. Esimerkkejä löydät mm. Joko tunnet H5P-työkalut? -bloggauksen haitaritekstistä sekä H5P:n verkkosivuilta (englanniksi). Viimeksi mainitusta löytyvät englanninkieliset ohjeet, suomeksi kannattaa lukea Jari Sarjan kirjoittama H5P-interaktioita helposti -opas (2018).

 

Luennoilla tai muutoin käytettävien pikkukyselyiden tekeminen on helppoa. Pieni kilpailu luennolla auttaa usein viimeistään silloin oppimaan sen, mitä ei asiasta vielä tiedä, varsinkin kun vastaukset käydään läpi yhdessä. Opettajien lisäksi myös oppijat kannattaa valjastaa tällaisten kyselyiden tekijöiksi. Ryhmätöitä esiteltäessä, voisi lopuksi olla ryhmän tekemä Kahoot- tai Quizizz-kysely työn keskeisimmistä teemoista. Luentosarjaan voidaan liittää opintopiirityöskentelyä, jolloin kukin opintopiiri tekee vuorollaan pienen kyselyn luennon keskeisimmistä teemoista seuraavan luennon alkuun.  

 

Lähes kaikki kyselytyökalut toimivat niin, että opettajan täytyy kirjautua, mutta opiskelijoiden ei. Yleensä opettaja saa halutessaan kyselyn tulokset excel-tiedostona. Kun tekee uuden kyselyn, voi valita, onko se vain omaan käyttöön vai jakaako sen julkisesti muillekin kirjautuneille käyttäjille, mikä on suositeltavaa. Moneen palveluun kirjautuessaan saa käyttöönsä jopa miljoonia kyselyitä, joita voi kopioida itselleen ja sitten muokata haluamallaan tavalla tai vaikka kääntää toiselle kielelle.  

 

Kun kyselyihin liittää kuvia, voi käyttää omia tai hyödyntää avoimella Creative Commons –lisenssillä jaettuja (ks. Avoimet CC-lisenssit -diasarja). Esimerkiksi pixabay.com -palvelun laajaa ylimiljoonan kuvan valikoima on käytettävissä CC0-lisenssillä eli niitä voi käyttää jopa kuvaajaa ja lähdettä mainitsematta. Huomaa, että palvelu tarjoaa haun jälkeen Shutterstock-leimattuja maksullisia kuvia palvelun rahoittamiseksi. 

 

Alle upotetussa diasarjassa on varsin laaja koonti erilaisista maksuttomista koe- ja kyselytyökaluista. Diasarjan alusta näet järjestyksessä kaikki siinä esitellyt palvelut. Matleenan blogin sähköisten kokeiden sivulta löydät uusimpien ohjeiden ohella linkit pariinkymmeneen kyselyyn, mihin voit tutustua vastaamalla niihin sekä webinaaritallenteita aiheesta. Tämä auttaa arvioimaan niiden toimivuutta omassa opetuksessa. 



Sähköiset kokeet ja arviointi (maalis-18) from Matleena Laakso

H5P-työkalut (kesä-18) from Matleena Laakso