Tekijänoikeus opetuksessa ja oppimateriaalin valmistamisessa

2. Saako teosta käyttää opetuksessa?

2.2. Oppimateriaalin valmistaminen

Oppimateriaaliin voidaan sisällyttää toisen henkilön luomaa tekijänoikeudellisesti suojattua aineistoa tekijän antaman luvan, käyttöehtojen tai lisenssin perusteella. Aineiston liittäminen oppimateriaaliin on useimmiten mahdollista myös esim. Kopioston kopiointiluvalla, siteeraamalla tai linkittämällä. 
Digitaaliset kopiot osana oppimateriaalia 

Kopiointiluvan mukaan opettaja saa käyttää kuva- ja tekstimateriaalista valmistettuja digitaalisia kopioita osana opettajan itsensä valmistamaa oppi- ja luentomateriaalia. Ehtona on, että digitaalisten kopioiden tulee täydentää omaa oppi- tai luentomateriaalia. Toisin sanoen oppi- tai luentomateriaali ei voi koostua pelkästään digitaalisesti kopioidusta materiaalista. Digitaalisia kopioita ei myöskään saa käyttää painettujen oppimateriaalien tai kustannettujen digitaalisten oppimateriaalien tai opetuksen aineistopankkien valmistamiseen. (Kopiosto, 2014.) 

Huomaa, että Kopiointiluvan perusteella valmistettuja digitaalisia kopioita ei saa muunnella tai muokata millään tavoin. Digitaaliset kopiot saavat olla tallennettuna oppilaitoksen tietokoneilla ja suljetussa tietoverkossa opiskelijaryhmän (sen, jolle kopiot on tarkoitettu) saatavilla ainoastaan kurssin tai opintokokonaisuuden keston sekä loppukuulustelun ajan. Opettaja saa säilyttää valmistamiaan digitaalisia kopioita mahdollista myöhempää Kopiointiluvan mukaista käyttöä varten siten, että ne ovat vain opettajan itsensä saatavilla eikä niitä saa luovuttaa toiselle opettajalle. 

Kopiointiluvalla valmistettujen digitaalisten kopioiden sisällyttämistä omaan oppimateriaaliin kannattaa harkita ennalta, sillä kopiot saavat olla vain rajoitetusti opiskelijoiden saatavilla. Mikäli digitaalisia kopioita halutaan käyttää, kannattaa ne pitää erillään itse oppimateriaalista eikä sisällyttää niitä osaksi oppimateriaalia.  Katso tarkemmin luku 4 Kopiointiluvan mukainen kopiointi

Siteeraaminen 

Tekijän lupaa ei tarvita silloin, kun alkuperäisestä aineistosta otetaan lainaus omaan teokseen (siteeraus). Lainatun kohdan tulee kuitenkin liittyä omaan tekstiin - toimia perusteluna, lisätietona, todisteena tai muutoin apuna henkisessä luomistyössä. Sitaatilla tulee olla siis ns. vetoamisfunktio. Lainauksen tulee olla myös hyvän tavan mukainen ja laajuudeltaan tarkoituksenmukainen. (Esim. Haarmann 2001, 64 - 65.) Pelkistä sitaateista koostuva työ ei ole luvallinen. Ei myöskään ole luvallista ottaa jostakin teoksesta lainauksia omaan työhön pelkästään siksi, että se olisi esim. mielenkiintoisempi. (Tekijänoikeusneuvosto 2002). Sitaatin yhteydessä tulee aina mainita tekijän nimi ja lähde. 

Hyvän tavan mukainen sitaatti 

  • on suora lainaus alkuperäisestä teoksesta 
  • ei ole liian pitkä, esimerkiksi puolet teoksesta on yleensä liian pitkä sitaatti 
  • ei ole niin lyhyt, että asiasta syntyy väärä käsitys. (Haarmann 2001, 64 - 65.) 
Periaatteessa valokuvia ja elokuvia yms. voi myös siteerata. Sitaatilla tulee myös tällöin olla vetoamisfunktio. Valokuvaa tai videota ei esim. saa hyödyntää pelkästään multimediateoksen komponenttina. Elokuvan tai vastaavanlaisen teoksen osalta on yleensä sallituksi sitaatiksi katsottu muutaman sekunnin mittainen välähdys elokuvasta. Kokonaisen valokuvan siteeraamisen osalta tulee aina tapauskohtaisesti arvioida onko siteeraus sallittua. Yleensä kokonaisen valokuvan käyttö edellyttää tekijältä saatua lupaa. (Tekijänoikeusneuvosto 2002). 

  • Sitaatilla tulee olla ns. vetoamisfunktio. Sitaatin tulee siis toimia oman tekstin perusteluna, todisteena tms.
  • Sitaatin tulee olla ns. hyvän tavan mukainen.
  • Suhtaudu varauksella muun kuin tekstin (kuvan, elokuvan tai musiikin) siteeraamiseen.
Linkittäminen 

Tavanomaisten, suorien hyperlinkkien käytön katsotaan olevan sallittua ilman tekijän lupaa. Hyperlinkit ovat käyttäjän reagointia vaativia linkkejä, jotka johdattavat käyttäjän verkkosivulta toiselle. Teoksen kappale syntyy siis käyttäjän toimesta. Tällaisten linkkien tarkoituksena on kertoa käyttäjälle aineiston (teoksen) sijainti. (IPR University Center, 2014.) 

Muunlaiset linkit kuten syvälinkit sekä itsestään aktivoituvat kehyslinkit, inline- ja order-linkit ovat tekijänoikeudellisesti ongelmallisia ja niiden käytön katsotaan edellyttävän tekijän lupaa. (Kontkanen, s.a.). 

Upottaminen on eräs linkityksen muoto, jonka avulla aineistoa tuodaan osaksi muuta aineistoa esim. luento- tai oppimateriaalia. Upottaminen edellyttää pääsääntöisesti tekijän lupaa. Kuitenkin YouTube video, jonka upottamisen tekijä on sallinut, voidaan upottaa osaksi omaa materiaalia. (Toikkanen, 2011.) 

Tavanomaisten hyperlinkkien käyttö on yleensä sallittua ilman tekijän lupaa.
Teoksen muuntelu 

Pelkkä käyttölupa ei oikeuta teoksen muunteluun. Lupa teoksen muunteluun pitää hankkia aina erikseen ja nimenomaisesti. (Haarmann 2001, 84; TekijäL 28§.) Myös sellaisissa tapauksissa, jolloin tekijältä on saatu ”kaikki oikeudet”, on lupa teoksen muunteluun pyydettävä erikseen. Teoksen muuntelua on esimerkiksi teoksen kääntäminen toiselle kielelle, teoksen muuttaminen teoslajista toiseen tai valokuvan värien muuttaminen, leikkaaminen ja rajaaminen. (Haarmann 2001, 41 - 42; Rehbinder 2006, 13.)

Muunteluun tarvitaan aina erikseen hankittu tekijän nimenomainen lupa.