Aktivoi luentosi – vinkkejä somen hyödyntämiseen

6. Sähköiset kyselytyökalut

Ruudunkaappauskuva KahootistaInternet on täynnä maksuttomia palveluita, joiden avulla voi tehdä erilaisia pieniä kyselyitä opiskelijoille joko luennolla tai antaa niitä kotona tehtäväksi. Niin Suomessa kuin muuallakin kuvan Kahoot on jo jonkin aikaa ollut se kaikista suosituin. Eniten sitä käytetään tietokilpailuissa (Quiz), mutta se toimii hyvin myös mielipidekyselyissä ja myös osaamisen kartoittamisesa silloin, kun ei ole tai ei haluta järjestelmän kautta kertoa oikeaa vastausta ja antaa pisteitä (Survey). Uudemmalla Jumble-kysymystyypillä laitetaan neljä vaihtoehtoa oikeaan järjestykseen.


Socrative ja Quizizz ovat samankaltaisia työkaluja kuin Kahoot. Socrative mahdollistaa myös muitakin kysymystyyppejä kuin monivalinnat. Sen ja Quizizz-kyselyn saavat oppijat tehdä omaan tahtiin. Molemmat kyselyt voidaan antaa myös kotona tehtäväksi, Kahootin osalta tämä onnistuu vain kun käytetään mobiilisovellusta. Quizlet puolestaan on seitsemällä tehtävätyypillään paljon käytetty etenkin termien ja vieraiden kielten opiskelussa. Kahdeksantena tehtävätyyppinä on Quizlet Live, missä ryhmät kisaavat toisiaan vastaan.


Yksi monipuolisimmista maksuttomista sähköisistä kyselytyökaluista on Google Driven lomaketyökalu (Google Forms), mikä avulla voi tehdä myös monipuolisia sähköisiä kokeita. Moni on siihen törmännyt erilaisia ilmoittautumis- ja palautelomakkeita täyttäessään. Microsoftin Office 365:n lomakkeella (Forms) on nykyisin jo lähes samat ominaisuudet ja automaattinen tarkastus. 


Myös moniin sähköisiin oppimisympäristöihin kuuluu monipuolisia koe- ja tehtävätyökaluja, joissa on myös itsetarkastuvia tehtäviä. Tämän lisäksi Moodle, WordPress ja Drupal-ympäristöihin voi asentaa H5P-työkalut (ks. diat sivun alaosassa), joilla voi luoda lähes 50 erilaista tehtävätyyppiä, peliä tai erilaista sisältöä. 

 

Luennoilla tai muutoin käytettävien pikkukyselyiden tekeminen on helppoa. Pieni kilpailu luennolla auttaa usein viimeistään silloin oppimaan sen, mitä ei asiasta vielä tiedä, varsinkin kun vastaukset käydään läpi yhdessä. Opettajien lisäksi myös oppijat kannattaa valjastaa tällaisten kyselyiden tekijöiksi. Ryhmätöitä esiteltäessä, voisi lopuksi olla ryhmän tekemä Kahoot- tai Quizizz-kysely työn keskeisimmistä teemoista. Luentosarjaan voidaan liittää opintopiirityöskentelyä, jolloin kukin opintopiiri tekee vuorollaan pienen kyselyn luennon keskeisimmistä teemoista seuraavan luennon alkuun.  

 

Lähes kaikki kyselytyökalut toimivat niin, että opettajan täytyy kirjautua, mutta opiskelijoiden ei. Yleensä opettaja saa halutessaan kyselyn tulokset excel-tiedostona. Kun tekee uuden kyselyn, voi valita, onko se vain omaan käyttöön vai jakaako sen julkisesti muillekin kirjautuneille käyttäjille, mikä on suositeltavaa. Moneen palveluun kirjautuessaan saa käyttöönsä jopa miljoonia kyselyitä, joita voi kopioida itselleen ja sitten muokata haluamallaan tavalla tai vaikka kääntää toiselle kielelle.  

 

Kun kyselyihin liittää kuvia, voi käyttää omia tai hyödyntää avoimella Creative Commons –lisenssillä jaettuja (ks. Avoimet CC-lisenssit -diasarja). Esimerkiksi pixabay.com -palvelun laajaa ylimiljoonan kuvan valikoima on käytettävissä CC0-lisenssillä eli niitä voi käyttää jopa kuvaajaa ja lähdettä mainitsematta. Huomaa, että palvelu tarjoaa haun jälkeen Shutterstock-leimattuja maksullisia kuvia palvelun rahoittamiseksi. 

 

Alle upotetussa diasarjassa on varsin laaja koonti erilaisista maksuttomista koe- ja kyselytyökaluista. Kolmannesta diasta näet järjestyksessä kaikki siinä esitellyt palvelut. Matleenan blogin sähköisten kokeiden sivulta löydät aiheesta lisätietoja ja linkit pariinkymmeneen kyselyyn, mihin voit tutustua vastaamalla niihin. Tämä auttaa arvioimaan niiden toimivuutta omassa opetuksessa.